Puhelinlottoa DDR:ssä – Muistojen ylioppilaskylä muutosten edessä

Jyväskylän Kortepohjassa sijaitseva ylioppilaskylä asuttaa pienen maalaiskunnan verran opiskelijoita. Yli 1700 nuoren kotikortteli on monien muutosten kohteena. Alueella on purettu taloja ja rakennetaan uutta. Tulevaisuuden suunnitelmia tehdään myös kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun avulla.

ilmiöt
Kortepohjan ylioppilaskylä.
Jori Asikainen / Yle

Jyväskylän ylioppilaskylä Kortepohjassa on Suomen vanhimpia ylioppilasasumista varten rakennettuja alueita. Pääosin 1960- ja -70 -luvuilla rakennettuja taloja on peruskorjattu vuosien varrella, mutta nyt alueelle on suunnitteilla suurempi myllerrys.

Alueen omistava Jyväkylän ylioppilaskunta on hakenut lupaa DDR:ksi kutsutun MNOP-talon purkamiseen. Talot vaatisivat lähivuosina kalliin peruskorjauksen, mutta yhteisasuminen ei enää houkuttele opiskelijoita. Tilalle tarvittaisiin kokonaan uudenlaisia opiskelijataloja.

Nykypäivänä soluasuminen alkaa olla ohimennyttä aikaa. Opiskelijat hakevat yksityisyyttä

Ylioppilaskylän tekninen isännöitsijä Jari Pihlajasaari

- Nykypäivänä soluasuminen alkaa olla ohimennyttä aikaa. Opiskelijat hakevat yksityisyyttä, kertoo Ylioppilaskylän tekninen isännöitsijä Jari Pihlajasaari.

Koko Kortepohjan alueen kehittämiseen tähtäävä kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu käynnistyy tällä viikolla. Kilpailussa suunnitelijoilta odotetaan ideoita myös MNOP-talojen alueelle.

Uutta ja yksilöllistä tulossa jo ensi vuonna

Soluasuntojen sijaan modernilta opiskelijakylälältä odotetaan mahdollisimman paljon yksiöitä. Kortepohjassa tarpeeseen on vastattu muuttamalla vanhoja soluja yksiöksi ja perheasunnoiksi. Myös viime vuosien aikana valmistuneissa F, H ja J -taloissa asunnot ovat pääasiassa vain yhdelle asukkaalle.

Myös uutta rakennetaan lähiaikoina. Kesäkuun alussa ryhdytään tekemään viisikerroksista taloa, johon tulee 66 opiskelija-asuntoa. Myös niistä enemmistö on yksiöitä. Urakan kustannusarvio on 6,5 miljoonaa euroa ja talon on tarkoitus valmistua syksyllä 2016.

Investointeja alueelle tehdään pääasiassa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn rahoituksella. Opiskelijarakentamiseen on mahdollista saada myös tukea, jota ARA on myöntänytkin uuden T-talon rakentamiseen.

Historiaa suojellaan seinissä ja sydämissä

Vaikka Kortepohja on myllerryksen keskellä, kaikki ei muutu. Museovirasto on suojellut muun muassa ns. Rentukan talon julkisivun. Kaikkiaan suojeltuja ovat A, B, C, D ja E-talot

- Näille taloille on historia-arvoa laskettu niin paljon, että kun nämä jossain vaiheessa tulevat peruskorjaukseen, julkisivut säilyvät täysin samanlaisina, isännöitsijä Jari Pihlajasaari lupaa.

Huoltomiehet ovat neuvomassa lampunvaihdosta hellan käyttöön asti kun apua tarvitaan,

Ylioppilaskylän tekninen isännöitsijä Jari Pihlajasaari

Kortepohjan ylioppilaskylä on on vuosikymmenten aikana toiminut monen nuoren ensimmäisenä omana kotina. Betonisiin seiniin kätkeytyy tuhansia kasvutarinoita.

- Saattaa olla että täällä vietetään ensimmäinen yö pois kotoa ja silloin monenlaisia tilanteita tulee vastaan. Huoltomiehet ovat neuvomassa aina lampunvaihdosta hellan käyttöön asti kun apua tarvitaan, Pihlajasaari summaa.

Vuosikymmenten varrella Kortepohjan opiskelijoilla on ollut myös monenlaisia yhteisiä "harrastuksia". Puhelinkoppien kultaiseen aikaan viikonloppuöiden suosikkihuvi oli puhelinlotto:

- Tässä on iso julkisivu, jossa on 50-60 asuntoa parkkipaikalla sijaineen puhelinkopin suuntaan. Sieltä pyöräytettiin ylioppilaskylän sisäisiä numeroita ja seurattiin, mihin asuntoon lamppu syttyy. Siinä sitten katsottiin, kuka lottorivin saa, Pihlajasaari muistelee.

Jari Pihlajasaarta haastatteli Yle Keski-Suomelle Jussi Lindroos.

15:08 lisätty linkki arkkitehtuurikilpailusta kertovaan artikkeliin.