1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Amatöörivalokuvaaja luottaa usein tuuriin – taitoakin on helppo kehittää

Valokuvaus kuuluu yhä useamman harrastuksiin. Kännykkä on etenkin nuoremmalla väellä aktiivisessa kuvauskäytössä, mutta myös järjestelmäkameroiden suosio kasvaa. Yllättävän moni kalliinkin kameran omistaja tyytyy automaattiasetuksiin. Ohjekirjan opiskelu ei innosta ja toisaalta on niinkin, että termistö ei vasta-alkajalle avaudu, arvelee monet kuvauskurssit vetänyt ammattilainen Marko Koivuporras.

Kotimaan uutiset
Nuori nainen ottamassa valokuvaa
Pekka Kauranen

Moni Marko Koivuportaan kurssilainen on omistanut järjestelmäkameran vuosikausia, mutta ei ole opetellut, mitä aukot ja suljinajat tarkoittavat.

– On kuvattu automaattiasetuksilla ja sitten halutaan enemmän irti kamerarasta. Resursseja on, mutta tietotaito ei riitä nappuloihin.

Vaikkei Marko Koivuporras sitä kurssilaisille mainostakaan, alkeiskursseilla lähdetään liikkeelle manuaalista. Tämän jälkeen ohjekirjasta saa enemmän irti kotioloissakin.

– Ei tekniikan osaamisesta ainakaan haittaa voi olla, toteaa Marko Koivuporras.

Perhealbumiin saa eloa jo kuvakulmia miettimällä

Lomakuvat kotialbumeissa ovat usein tylsiä. Toisinaan kuvaaja itsekin pettyy siihen, miten valjuksi vaikuttava maisema kuvassa kutistuu - puhumattakaan elävien olentojen kuvaamisesta. Perheen esikoisen erikoislaatu ei välttämättä hätäisistä räpsyistä välity. Marko Koivuporras muistuttaa, että myös ns. kuvasilmää voi kehittää.

– Se on vähän kuin kielten opiskelu. Toiselle se luontaisesti helpompaa, toiset joutuu vähän hakkaamaan päätä seinään. Kaikista ei tule maailmanmestareita, mutta helposti pääsee keskitason yläpuolelle.

Kehittyäkseen ammattilaisena Marko Koivuporras tutkii paljon muiden kuvia.

– Mietin, mitä voisi tehdä paremmin tai erilailla. Mietin myös, mitä kuvassa on tehty? Vaikuttaako tekniikka, valaisu, tausta tai asemointi. Mikä sen jutun tekee?

Samoja niksejä voi vasta-alkajakin miettiä. Kuvauskursseilla Koivuporras aloittaa luovuuden harjoittelun sillä, että jokainen ottaa testikuvan. Matalalle tuolille asetetaan esine.

– Melkein kaikki ottavat sen seisten. Pelkästään se, että mennään kuvattavan tasolle, muuttaa maailman aivan erilaiseksi.

Digitaalisuus kehittää nopeasti – ja toisaalta ei?

Digiaika on tuonut kuvauslaitteet joka paikkaan. Kännyköilläkin voi jo saada kelpo otoksia. Ammattikuvaaja Koivuporraskin käyttää kännykkää kuvaukseen päivittäin.

– Kyllä nykyajan kännyköissä sekä tekniikka että kuvan laatu ovat hyviä. Kun tietää laitteen rajat, se on työkalu siinä missä muutkin.

Digitaaliset kuvauslaitteet antavat mahdollisuuden kehittyä nopeasti, mutta ammattilainen näkee asiassa myös varjopuolen.

– Monella kuvaaminen menee räpsimiseksi. Otetaan tuhat kuvaa ja toivotaan, että siellä on tuurilla yksi hyvä. Ei mietitä miksi se kuva on sen näköinen kun on, Marko Koivuporras pohtii.

Toisin sanoen moni amatööri luottaa enemmän tuurin kuin taitoon. Tänä päivä se kun on ilmaista.

– Filmiaikaan piti miettiä, että jokainen kuva maksaakin jotakin.

Toisaalta digiaika antaa aktiiviselle kuvaajalle mahdollisuuden myös nopeaan oppimiseen.

–Jos asiaa miettii ja näkee heti tuloksen, kehitys voi olla nopeaa, Marko Koivuporras kannustaa.

Lue seuraavaksi