Miksi ihminen uskoo jumalaan: Tieteen kootut selitykset

Psykologille usko on intuitiivisen ajattelun ylivaltaa, uskontotieteilijälle evoluution tulosta, lääkärille mielihyvähormonia, kirkkohistorioitsijalle terveyden tekijä.

tiede
Vierailija ottaa kuvaa Michelangelon kuuluisaa maalausta esittävästä kuvasta.
Georg Hochmuth / EPA

Usko näyttäytyy usein tieteen vastakohtana. Taipumusta uskoa ei ole poistanut koulutus eikä tieteellisen tiedon lisääntyminen. Kysyimme neljän tieteenalan selityksiä sille, mitä usko on, ja miksi ihminen uskoo.

Psykologi: Ajattelun vinouma

Kognitiivisen psykologian näkökulmasta magia, usko yliluonnolliseen tai taikausko tarkoittaa ihmisen ydintiedon sekaantumista. Ydintietoa on ihmisen eloonjäämisen kannalta välttämätön ymmärrys muun muassa siitä, mikä on elollista, mikä elotonta, mikä mentaalista eli ajatteluun perustuvaa ja mikä fysikaalista. Pienet lapset oppivat ydintiedon kulttuurista riippumatta lähes itsestään. Viisivuotias ymmärtää jo, että toive koirasta on eri asia kuin oikea koira.

– Taikauskossa on kyse ihmiselle tyypillisistä ajattelun vinoumista. Yliluonnollisiin ilmiöihin uskovat sekoittavat elottomien ja elollisten sekä psyykkisten ja fyysisten asioiden ydinominaisuudet: vedellä voi olla tietoa tai mieli voi esiintyä ilman aivoja. Uskomukset ovat identtisiä sen kanssa, miten pienet lapset hahmottavat asioiden olemuksen ennen kuin ydintieto on vakiintunut, toteaa yliopistonlehtori, ajattelun tutkija Marjaana Lindeman Helsingin yliopistosta.

Ihmisaivot käsittelevät tietoa kahdella eri tavalla: intuitiivisesti eli tiedostamattomasti ja analyyttisesti eli tietoisesti. Yliluonnolliseen uskovalla voi olla paljon koulutuksella hankittua tietoa vaikkapa energian luonteesta tai kuoleman lopullisuudesta, mutta Lindemanin mukaan intuitiivinen ajattelu jyrää sen: hän etsii todisteita esimerikiksi unista.

– Taikauskoisilla on tieteellisen tiedon rinnalla, tiedostamattomaan muistiin tallennettuna myös lapsenomainen käsitys samasta asiasta. Tämä muistikuva aktivoituu, kun ihminen nojautuu intuitiiviseen ajatteluun, hän kuvailee.

Lindemanin mukaan ajatus enkeleistä tai kuolemanjälkeisestä elämästä ilmentää perustavanlaatuista väärinkäsitystä elottomasta ja elollisesta. Siten ydintiedon sekaannus näkyy taikauskoisen koehenkilön aivosähkökäyrässä.

Anturi kiinnitettynä päähän.
Taikauskolla on yhteys vaikeuksiin tiedonkäsittelyssä, mikä näkyy aivosähkökäyrässäJarkko Riikonen / Yle

– EEG:ssä vaikeus ydintietoon liittyvien asioiden tiedonkäsittelyssä näkyy hyvin.

Voimakas stressi tai huumeet altistavat yliluonnollisille uskomuksille. Ne heikentävät alitajunnan ja tietoisuuden välisiä filttereitä, jolloin intuitiivinen ja automaattisen tiedonkäsittelyn tieto pääsee helpommin tietoisuuteen. Kokemus voi olla hämmentävä.

– Seurauksena ihmiset yrittävät rationalisoida yliluonnollisia uskomuksiaan, mistä seuraa usein verbaalista sekasotkua, Lindeman kuvailee.

Lääketiede: Usko näkyy aivoissa

Toronton yliopiston tutkimuksessa ilmeni 2009, että uskovaiset ihmiset ahdistuivat testitilanteessa tekemistä virheistään vähemmän kuin ei-uskovaiset. EEG-käyrien perusteella muun muassa limbinen järjestelmä (ACC) ei reagoinut omiin virheisiin yhtä selkeästi kuin ei-uskovaisten.

Uskonnon selittäminen geenillä edustaa pikemmikin naiivia geeniuskovaisuutta kuin tieteellistä ajattelua

Johannes Lehtonen

Emerituspsykiatri Johannes Lehtosen mukaan uskonnollinen herkistyminen voi aktivoida mielihyvähormoneja, kuten serotoniinintuotantoa.

– Serotoniini ei kuitenkaan selitä uskonnollisuutta kokonaan, kuten dopamiini tai oksitosiini eivät selitä rakkautta tai kiintymyssuhteita kokonaan, Lehtonen tarkentaa.

Yhden tai kahden uskontogeenin metsästäjät ovat Lehtosen mukaan hakoteillä. Uskonnollisuus voi vaikuttaa evoluutioon, jos se on onnistunut parantamaan epävarmuuden sietokykyä tai sopeutumiskykyä muutoksiin.

– Tämän selittäminen muutamalla uskonnollisuutta tuottavalla geenillä edustaa pikemmikin naiivia geeniuskovaisuutta kuin tieteellistä ajattelua.

Neurotieteilijä, psykiatri Stephan Saleniuksen mukaan uskonnollisuus näkyy aivoissa yhtä varmasti kuin kaikki mielen ilmiöt.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että voisimme mitata ja tunnistaa uskonnollisuutta, joka on terminäkin epäselvä, Salenius lisää.

Uskonnon ja epilepsian yhteys on kiehtonut antiikista lähtien. Saleniuksen mukaan niillä on korrelaatio, muttei syy-seuraussuhdetta. Epilepsia näkyy aivojen ohimolohkossa. Epilepsiakohtaus voi aiheuttaa hallusinatorisiaaistimuksia, jotka henkilö voi tulkita uskonnollisiksi.

Joutsenon urut.
Epilepsiakohtauksessa ihminen voi kuulla hallusinatorista musiikkiaTommi Parkkinen/Yle

– Epileptiset kokemukset voivat aiheuttaa hallusinatorisia uskonnollisia näkyjä, tai musiikin kuulemista niin, että potilas uskoo naapurin soittavan musiikkia kovalla. Tämä ei tarkoita, että kaikki uskonnolliset kokemukset olisivat hallusinatorisia.

Epilepsiateoriasta innostunut aivotutkija Michael Persinger rakensi 1980-luvulla jumalakypärän, joka aktivoi ohimolohkoja sähkön avulla. Vaikka Persingerin koehenkilöt raportoivat kokeneensa uskonnolisia ilmestyksiä, muut tutkijat eivät saaneet kypärää toimimaan. Pennsylvanian yliopisto taas selvitti 90-luvulla, että aivojen tarkkaavaisuutta säätelevien alueiden toiminta hidastuu buddhalaisen meditaation aikana.

– Esimerkki hyvästä huonosta tutkimuksesta, kommentoi aivojen aktiviisuutta tutkinut Kimmo Alho Helsingin yliopistosta huvittuneena.

Tarkkaavaisuusalueet vaimenevat Alhon mukaan luonnostaan aina, kun huomio siirtyy ulkoisesta ympäristöstä omaan mieleen. Meditaation vaikutus perustuu osittain tähän.

Uskontotieteilijä: Hyperaktiivista agentintunnistusta

Ihmiset laittavat työpaikan kahvikassaan tunnollisemmin rahaa, jos kassan yläpuolelle on piirretty silmät ikään kuin valvomaan, kertoo Ilkka Pyysiäinen, uskontotieteen dosentti Helsingin yliopistosta.

Neitsyt Maria ja Kristus -ikoni
Ihmiset lahjoittavat enemmän rahaa keräykseen, jossa lippaan lähellä on kuva jossa on silmät.Sirkka Kaltiainen-Ripatti

– Tämä on tutkitusti totta. Silmät voivat ihmisten ajatuksissa kuulua vaihtelevasti joko jumalalle tai toiselle ihmiselle, mutta joka tapauksessa ne vaikuttavat käyttäytymiseen, Pyysiäinen kertoo.

Ihmiset laittavat kahvikassaan tunnollisemmin rahaa, jos kassan yläpuolelle on piirretty silmät

Ilkka Pyysiäinen

Hyperaktiivinen agentintunnistus on psykologian teoria, josta on 2010-luvulla tullut merkittävä uskonnollisuuden selittäjä kognitiivisessa uskontotieteesessä. Kyse on sananmukaisesti siitä, että ihmisellä on voimakas taipumus nähdä hahmoja ja symboleita sekä tulkita ne näkymättömän olion käsikassaroiksi eli agenteiksi. Tätä kutsutaan myös maagiseksi ajatteluksi.

– Ihmisillä on luonnollinen taipumus uskoa näkymättömiin toimijoihin. Kaksi pistettä ja viiva alla yhdistyvät kasvoiksi, Pyysiäinen selittää tuttua ilmiötä yksinkertaisimmillaan.

Toimintamalli on ihmiselle lajityypillinen, ja Pyysiäisen mukaan evoluutio on vahvistanut sitä entisestään. Perimäänsä ovat pystyneet jatkamaan ne, joilla on ollut kyky liittää esineisiin tai tapahtumiin niitä itseään suurempia merkityksiä ja toiveita. Tämä on yhdistänyt ihmisiä ja suojellut vaaralta. Sivutuotteina on syntynyt uskomuksia ja uskontoja.

– Ihmisen kyky luulla keppiä käärmeeksi ja pelätä sitä on evoluution kannalta suosiollisempi vaihtoehto kuin luulla käärmettä kepiksi, Pyysiäinen muotoilee.

Hyperaktiivinen agentintunnistaja lukee jumaluuden merkkejä kaikkialta. Tämä näkyy myös käänteisesti esimerkiksi autistisilla ihmisillä, joilla on alentunut kyky tunnistaa viestejä ja merkityksiä. Uskominen edellyttää kykyä eläytyä ja samastua ihmisenkaltaiseen jumalaan.

– Tästä löytyykin dataa, autistit ovat muita ihmisiä vähemmän uskonnollisia, Pyysiäinen toteaa.

Historioitsija: Usko tuntuu hyvältä

Suomessa uskonnollisuus liity koulutustasoon, muttei suoraan. Kaikkein korkeimmin ja heikoimmin koulutetut uskovat vähiten. Uskosta on hyötyä: se lisää yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyden kokemusta, mikä voi olla tärkeä motivoija päihderiippuvuudesta eroon pääsemisessä.

Hyötyä uskosta voi olla sekä maan päällä että tuonpuoleisessa, taivaspaikan kannalta.

– Kirkkoon kuulutaan edelleen varmuuden vuoksi, kuin henkivakuutuksena. Myös siirtymäriitit kuten kirkollinen siunaus kasteessa ja häissä ovat tärkeitä. Ennen modernin hygienian aikaa uskonnollisen yhteisön ruokailusäännöt olivat merkittävä tekijä sairauksien ehkäisemisessä, toteaa kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara Helsingin yliopistosta.

Kirkkoon kuulutaan edelleen varmuuden vuoksi, kuin henkivakuutuksena

Ville Jalovaara

Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Kimmo Ketolan mukaan yhteisöön kuuluminen hyödyttää sekä yksilöä että yhteisöä. Uskonnon epäitsekästä käyttäytymistä tukevat säännöt ja rangaistukset auttavat sukua isompia ryhmiä selviytymään ja menestymään. Ne lisäävät yhteistyön ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia.

– Usko tarjoaa myytein ja tarinoin ihmisen perimmäisiin kysymyksiin vastauksia, jotka ovat parhaassa tapauksessa älyllisesti tyydyttäviä ja perustelevat moraalista intuitiota, Ketola kertoo.

Tunne on syrjäyttämässä hyötynäkökulman nykyuskon selittäjänä, toteaa Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Essi Mäkelä. Usko valitaan sen perusteella, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta: uskonnollista kotia haetaan pakanauskosta tai tunnepitoisista rituaaleista. Etsimisvaihe on osa tunnekokemusta.

– Tunnekokemuksen tärkeys on ristiriidassa aikaisemman uskonnollisuutta selittävän rationaalisen valinnan ja hyötynäkökulman kanssa. Kyse on henkisestä tarpeesta, joka täyttyy aktiivisen etsinnän kautta, Mäkelä toteaa.