1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Näin jää piruilee kulkijalle – paksukin voi pettää

Suomenlahdella ja koko Itämerellä on takanaan huono jäätalvi. Ilmatieteen laitos muistuttaa, että jään kantavuutta on vaikea arvioida silmämääräisesti.

Kotimaan uutiset
jäälauttoja merellä
Olli Törönen / Yle

Merijää on Suomenlahdella jo niin heikossa kunnossa, ettei jäälle kannata enää mennä ainakaan minkäänlaisella ajoneuvolla.

– Joissakin kohdissa se vielä kantaa kävelijän. Vaikka jäälle pääsisikin niin, että se kantaa, se ei ehkä kohta enää kannakaan. Virtapaikoissa ja salmissa jää voi olla hyvinkin heikkoa, sanoo Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.

Meneillään on Itämeren toiseksi heikoin jäätalvi. Se heikoin oli vuonna 2008. Itäisellä Suomenlahdella jään paksuus on ollut tänä talvena parhaimmillaan 10–30 senttiä, eikä se ole sääennusteiden valossa ainakaan vahvistumaan päin.

– Jonkinlaista kiintojäätä on esimerkiksi sisälahdissa ja saariston suojissa, mutta pääosin jäät ovat Venäjän aluevesillä, Vainio toteaa.

Jää on koostumukseltaan petollisempaa keväällä kuin syksyllä.

– Kantavuutta ei kovin helposti tunnista ennen kuin jää pettää alta. Jäätä pitäisi seurata useampia päiviä ja viikkoja, että tietäisi varmasti.

Syksyn tumma teräsjää ja kevään hauras merijää on vaikea erottaa toisistaan, ellei jään kuntoa seuraa päivittäin.

Jouni Vainio

Jään kantavuus mitataan aina teräsjään mukaan. Syksyllä syntyvä, kantava teräsjää on väriltään teräksenharmaata ja lasimaista. Se muuttuu maitomaiseksi kohvajääksi, kun se saa päälleen lisää vettä ja lunta.

Kohvajääkin kantaa, kun sitä on jalankulkijan alla tarpeeksi eli reilut kymmenen senttiä.

– Kun jään onkaloihin pääsee merivettä, kohvajää alkaa tummua eikä enää kestä. Syksyn tumma teräsjää ja kevään hauras merijää on vaikea erottaa toisistaan, ellei jään kuntoa seuraa päivittäin.

Myös järvien jääpeitteet ovat etelässä monin paikoin keskimääräistä ohuempia. Kymenlaaksossa niiden paksuus on noin 30–40 senttiä.

– Noin yleisesti ottaen jääpeitteet näyttävät olevan vielä paksuja, mutta huonolaatuisen kohvajään osuus on kasvanut kaikilla järvillä merkittävästi, kertoo hydrobiologi Pekka Vähänäkki Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistöyksiköstä.

Lue seuraavaksi