Valtio voi joutua korvaamaan Pisararadan kustannukset Helsingille

Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) pitää mahdollisena, että valtio joutuu korvaamaan Pisararadan kaatumisen Helsingin kaupungille. Filatov arvioi, että Pisaran toteutuminen lähitulevaisuudessa on hyvin epävarmaa. VR:n hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on niin ikään pettynyt Pisararadan kaatumiseen. Hänkin epäilee, että hanke on kaatunut pitkäksi aikaa.

Tarja Filatov
Nainen seisoo radiostudion edessä.
Ville Välimäki / Yle

– Se, että Pisararata on tulossa rahoituskehyksiin, niin jokainen, joka on budjettia tehnyt ja seurannut eduskunnassa budjettipolitiikkaa, tietää, että kehykset ovat kehyksiä ja hallituksen vaihtuessa vaihtuvat myös kehykset, muistuttaa hämeenlinnalainen kansanedustaja Tarja Filatov.

– Helsingin kaupungin kanssa on tehty sopimus rahoituksesta ja kun rataa ei tule, niin valtio on sopimusrikkoja. Jos Helsinki haluaa kiukutella, niin valtio saattaa joutua korvaamaan hankkeen kaatumisen Helsingille, arvioi Filatov.

Hämäläispoliitikot tukeneet Pisararataa

Pisararata on maakunnissa nähty helsinkiläisenä hankkeena, jolle ei ole paljoa tukea herunut. Kantahämäläiset ovat olleet poikkeus. Niin Hämeen liitto kuin useat kantahämäläiset kansanedustajatkin ovat nähneet Pisaran tärkeänä.

Riihimäkeläinen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen nostaa esille Pisararadan merkityksen pääradan liikenteelle.

Pisara on tärkeä hanke muun muassa työssäkäyntialueen laajentamiseksi.

Aino-Kaisa Pekonen

– Vaikka pääradan kapasiteettia nostetaan Pasilan ja Riihimäen välillä, ei ongelma poistu ilman Pisaraa. Syynä on Helsingin ratapiha, joka ei riitä, jos junat joutuvat edelleen liikkumaan asemalla edestakaisin. Pisara on tärkeä hanke muun muassa työssäkäyntialueen laajentamiseksi. Työpaikkoja tulee Helsinkiin ja pendelöinti kasvaa. Pisara parantaisi junaliikennettä ja mahdollisuuksia käydä Helsingissä töissä aina Tampereelta asti, muistuttaa Pekonen.

EU-tuet vaarantuvat

Pisaran puolustajat ovat arvioineet, että EU saattaisi tukea rakennustöitä 100–200 miljoonalla eurolla. Tämä raha vaarantuu, sanoo Tarja Filatov:

– EU yleensä rahoittaa tämmöisiä isoja merkittäviä hankkeita valikoiden. Yleensä EU-hankkeissa käy niin, että kauden alkuvaiheessa rahaa on saatavissa, mutta loppuvaiheessa ne ovat tiukemmassa. Suomi ottaa nyt riskin, että näitä EU-rahoja ei saada, kun hanke vähintäänkin lykkääntyy.

Suomi ottaa nyt riskin, että näitä EU-rahoja ei saada, kun hanke vähintäänkin lykkääntyy.

Tarja Filatov

– Olen samaa mieltä Tarjan (Filatov) kanssa siitä, että meidän on nyt vaikeampi saada EU rahaa, kun emme saa päätöstä aikaan Pisarasta. EU:n kannalta näyttää siltä, että emme itse ole sitoutuneet tähän hankkeeseen, kuten nykyinen hallitus antaa ymmärtää, sivaltaa oppositiopuolueen Aino-Kaisa Pekonen.

Tarja Filatov ja Aino-Kaisa Pekonen olivat haastateltavina Yle Hämeen jokaviikkoisessa Viikon Väite -ohjelmassa maanantaiaamuna. Ohjelmassa on mukana aina kaksi alueen kansanedustajaa.