1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ajankohtainen kakkonen

Ajankohtaisen kakkosen kysely: Kirkon vihkimisoikeus jakaa kirkolliskokouksen mielipiteet

Jos nykyinen kirkolliskokous joutuisi päättämään kirkon vihkimisoikeuden tulevaisuudesta, olisi päätös vaikea. Kannatusta löytyy sekä vihkimisoikeudesta luopumiselle että sen säilyttämiselle. Samoin suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioliittoihin jakaa mielipiteitä. Tämä selviää Ajankohtaisen kakkosen kyselystä kirkolliskokouksen edustajille.

Ajankohtainen kakkonen teki kyselyn kirkolliskokouksen edustajille. Kuva: Yle

Ajankohtainen kakkonen kysyi kirkolliskokouksen edustajilta kannaottoja kirkon keskeisiin tulevaisuuskysymyksiin. Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä, ja 109 edustajasta 84 vastasi kyselyyn. Kysely lähti 108:lle edustajalle. Yksi edustaja ei halunnut vastaanottaa kyselyä.

Arkkipiispa Kari Mäkinen eritteli marraskuussa kirkon vaihtoehdot eduskunnan hyväksyttyä sukupuolineutraalin avioliittolain. Loogisia vaihtoehtoja on neljä: kirkko joko säilyttää vihmimisoikeutensa tai luopuu siitä, ja ottaa samalla kantaa samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen tai siunaamiseen.

Tuleeko kirkon luopua vihkimisoikeudesta? Kuva: Yle / Grafiikka Rea Lemström

Ajankohtaisen kakkosen kyselyyn vastanneista lähes puolet (46%) pitäisi kiinni sekä vihkimisoikeudesta että kirkon nykyisestä avioliittokäsityksestä. Viidennes (20%) säilyttäisi vihkimisoikeuden, mutta laajentaisi sen koskemaan myös homoliittoja. Vihkimisoikeuden säilyttämistä kannatti siis selkeä enemmistö (66%).

Joka kymmenes (10%) luopuisi vihkimisoikeudesta ja siunaisi vain miehen ja naisen avioliitot. Viidennes (19%) kannattaa luopumista, mutta haluaisi siunata myös sateenkaariliitot.

Pulman ratkaiseminen jäänee seuraavalle, vuonna 2016 aloittavalle kirkolliskokoukselle.

Minun mielestäni kirkko voisi siunata kaikki parit heidän sukupuolestaan riippumatta, mutta ymmärrän hyvin, että tämä ei ole kaikkien kirkon jäsneten eikä koko papiston hyväksyttävissä. On hulluutta repiä kirkko kappaleiksi valitsemalla joko/tai -vaihtoehdoista.

Nykykäytäntö on ok. Luomisjärjestys Jumalan puoleltahan jo kertoo, että mieheksi ja naiseksi hän heidät loi.

Minusta kirkko voisi siunata solmitut avioliitot ja rukoilla puolisoiden puolesta. Se on kirkolle omempaa tehtävää kuin juridinen vihkiminen.

Avioliitto on sitoutumista näkyvästi ja juridisesti. Kirkko kunnioittaa sitoutumista eikä ole tarpeen tehdä eroa erilaisten liittojen välillä.

Jos kirkko luopuu Raamatun mukaisesta avioliittokäsityksestä, se hajoittaa kirkon ja siihen jäisi vain kuoret.

Rakkaus ja kaikkien ihmisten tasa-arvo on kristillisen sanoman ydin ja sen mukaan on toimittava.

Moniarvoisempi kirkko saa kannatusta

Syksyn kirkolliskokouksessa käsiteltiin kirkon oma tulevaisuusselonteko. Sen mukaan keskeinen vedenjakaja on se, miten kirkko reagoi yhteiskunnassa lisääntyvään monimuotoisuuteen.

Evankelis-luterilaisen kirkon kehityssuunnat Kuva: Yle / Grafiikka Rea Lemström

Ajankohtaisen kakkosen kyselyssä lähes 40% vastaajista halusi kehittää kirkkoa entistä liberaalimmaksi ja moniarvoisemmaksi yhteisöksi. Reilu neljäsosa (27%) piti kirkon nykyistä tilannetta tyydyttävänä. Viidennes kannatti kirkon kehittämistä uskovien hengellisesti tiiviimmäksi yhteisöksi.

Nykyinen tilanne on siinä mielessä tyydyttävä, että kirkon yhteyteen mahtuvat nyt niin liberaalit kuin konservatiivit. Muutos/kehitys jompaankumpaan suuntaan ei tiedä hyvää toisinajattelijoille.

Kirkko on mielestäni jo nyt liberaali, mutta moniarvoisuutta tarvitaan lisää.

Mitä muuta kirkko voi olla kuin "uskovien yhteisö"? Jos se ei ole tätä, se ei ole kirkko.

Kirkon tehtävänä on elää tässä ajassa, näiden ihmisten parissa. Kirkon tärkein tehtävä on tuoda toivoa ja lohtua tähän armottomaan ja kovaan maailmaan sekä taistella oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta.

Kirkko ei voi kilpailla palveluiden tai viihteen tuottamisessa. Kirkko on ensisijaisesti hengellinen yhteisö, siinä on sen keskeinen osaaminen.

Kirkollisverosta pidetään kiinni

Kirkosta eroamisen laskiessa seurakuntien jäsenmäärää ja yhteiskunnan yleisesti maallistuessa on  virinnyt keskustelu kirkon asemasta suhteessa valtioon ja kirkollisveron oikeutuksesta. Asiaa pohditaan myös kirkon piirissä.

Evankelis-luterilaisen kirkon asema ja verotusoikeus Kuva: Yle/grafiikka Rea Lemström

Kyselyyn vastanneiden kirkolliskokousedustajien valtaosa (74%) pitäisi kiinni nykyisestä asemasta ja verotusoikeudesta. Reilu kymmenesosa (13%) näkee muutoksen olevan  tulossa, mutta vasta tulevina vuosikymmeninä. Viisi kirkon korkeinta päättäjää (6%) haluaisi kuitenkin purkaa kirkon valtiollisen roolin, luopua verotusoikeudesta ja ryhtyä valmisteluihin jo tulevalla vaalikaudella.

Kirkon verotusoikeudessa on kysymys jäsenmaksusta, joka kerätään valtion veronkannon yhteydessä ja kirkko maksaa tästä palvelusta korvausta n. 20 miljoonaa euroa. Sama mahdollisuus kerätä jäsenmaksuja voidaan avata myös muille kirkoille.

Kirkon kannalta helpoin tapa kerätä "jäsenmaksu". Muu ratkaisu aiheuttaa suuria sopeuttamistarpeita ja ison haasteen mm. kirkon eläkevastuille. Lisäksi kehitys saattaa johtaa kohti sulkeutuvaa kirkkoa.

Kehitys johtaa tähän tulevaisuudessa vääjäämättä, jos kirkko haluaa pysyä missiolleen uskollisena.

Kirkon verotuloilla saadaan erittäin paljon hyvää aikaiseksi yhteiskunnassamme ja lisäksi erittäin kustannustehokkaasti. Ja tämä kaikkien, ei vain kirkon jäsenten hyväksi.

kirkon tulee säilyttää kansankirkon luonne, vakkei olekaan kyse valtiokirkosta. Tähän kansankirkon luonteeseen kytken verotusoikeuden säilyttämisen.

Joka tapauksessa ero valtioon tulee, ja on parempi, että emme nuku vaan olemme valmiit sinä päivänä, kun asia on pakollisesti edessämme.

Uuskarismaattiset yhteisöt eivät huoleta

Erilaisia karismaattisia ja uuskarismaattisia seurakuntia ja yhteisöjä perustetaan Suomessa vilkkaasti. Niiden sanoma ja toimintamuodot vetoavat etenkin nuoriin aikuisiin, joita kirkon on ollut vaikea puhutella.

Suhde uusiin uskonnollisiin yhteisöihin Kuva: Yle / Grafiikka Rea Lemström

Ajankohtaisen kakkosen kyselyssä vastanneiden suuri enemmistö (77%) pitää näitä yhteisöjä tervetulleina haastajina kirkolle. Runsas kymmenesosa (13%) näkee, ettei uusilla uskonnollisilla yhteisöillä ole sanottavaa vaikutusta kirkon toimintaan. 5% vastaajista pitää niitä kasvavana uhkana.

Meidän ei tarvitse eikä kannata pelätä uskonnollisen kentän moninaistumista. Se on ihan luonnollinen kehityssuunta.

Tervetullutta virkistystä toimintatapoihin ja sisältöihin. Hengen tuuli puhaltaa missä tahtoo - onneksi se ei ole kirkon käskyvallan alainen!

Suomi on vapaa maa, jossa uusia uskonnollisia yhteisöjä voidaan perustaa silloin, kun entiset eivät näytä antavan ihmisille vastauksia tai esimerkiksi kaivattua yhteisöllisyyttä.

Ne saattavat viedä jäseniä kirkolta tai vievät ev.lut.kirkkoa ei toivottavaan suuntaan, pois avarasta kansankirkollisuudesta.

Niitä tulee ja menee, useimmiten jäävät vaikutuksiltaan lyhyen ajan jutuiksi. Peruskirkko on ja pysyy.

Kyselyn koko vastausaineisto (siirryt toiseen palveluun)

Kirkon asemasta ja tulevaisuudesta keskustellaan Ajankohtaisessa kakkosessa TV 2:ssa tiistaina klo 21.00