yle.fi-etusivu

Professorit yrittävät vielä vaikuttaa eduskuntaan saamelaismääritelmäasiassa

Pitkään valmisteltujen saamelaislakihankkeiden kohtalo ratkeaa tämän viikon lopulla. Saamelaiskulttuurin professorit Pekka Sammallahti ja Veli-Pekka Lehtola näkevät, että eduskunnalle on uskoteltu, että on olemassa muitakin saamelaisryhmiä kuin ne, jotka ovat edustettuina Suomen saamelaiskäräjillä. Enontekiön kunnanjohtaja, kansanedustajaehdokas Mikko Kärnä (kesk) sanoo, että meneillään on uhriutumisen, uhkailun ja suoranaisen disinformaation kampanja.

Kotimaa
Pekka Sammallahti & Veli-Pekka Lehtola
Saamen kielen ja saamelaiskulttuurin emeritusprofessori Pekka Sammallahti ja saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola yrittävät avoimella kirjeellään vaikuttaa kansanedustajiin saamelaismääritelmäasiassa.Yle Sápmi

Saamelaislakihankkeiden kohtalo ratkeaa tämän viikon lopulla.

Perustuslakivaliokunta käsittelee hallituksen esitystä saamelaiskäräjälaiksi huomenna keskiviikkona ja alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevää ILO 169 -sopimusta torstaina.

Jos mietinnöt lakihankkeista eivät valmistu tällä viikolla, niin saamelaiskäräjälain uudistaminen raukeaa kokonaan ja ILO-sopimuksen käsitteleminen siirtyy vaalien jälkeiselle hallitukselle.

Professorit: "Metsäsaamelaiset" ja "statuksettomat saamelaiset" ovat fiktiivinen ryhmä

Saamen kielen ja saamelaiskulttuurin emeritusprofessori Pekka Sammallahti ja saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola yrittävät vielä vaikuttaa kansanedustajiin saamelaismääritelmäasiassa.

Oulun yliopiston Giellagas-instituutin professorit ovat lähettäneet avoimen kirjeen eduskunnalle maaliskuussa 2015.

Professorit näkevät, että saamelaisia koskevan lainsäädännön käsittelyssä Suomen eduskunnalle on uskoteltu, että on olemassa muitakin saamelaisryhmiä kuin ne, jotka ovat edustettuina Suomen saamelaiskäräjillä.

– Näitä fiktiivisiä ryhmiä ovat ”metsäsaamelaiset” ja ”statuksettomat saamelaiset”. Ne synnytettiin vasta vuoden 2010 tienoilla poliittisiin tarkoituksiin.

Professorit sanovat, että Kun ILO:n alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus numero 169 hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1988, syntyi tarve uudistaa saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä Suomessa.

– 2000-luvulla saamelaislainsäädäntöä vastustavat suomalaiset ilmoittivat olevansa ensin metsälappalaisia ja lopuksi metsäsaamelaisia, ja että saamelaisten oikeudet kuuluvat myös heille. Paradoksaalista kylläkin, he jatkoivat lakiuudistusten vastustamista siitä huolimatta, Sammallahti ja Lehtola kirjoittavat.

Viime viikolla saamelaisnuoret, yhdistykset ja yli 70 yksityishenkilöä lähetti vetoomuksen saamelaiskäräjälain hyväksymiseksi ja ILO-sopimuksen ratifioimiseksi.

Kärnä: Meneillään uhriutumisen, uhkailun ja suoranaisen disinformaation kampanja

Enontekiön kunnanjohtaja, kansanedustajaehdokas Mikko Kärnä (kesk) ottaa myös kantaa julkisuuteen saatettuihin vetoomuksiin saamelaisasioista.

Hän kirjoitti kannanottonsa ennen professoreiden kirjeen julkaisemista.

Kärnä viittaa blogissaan muun muassa yhdistysten kannanottoon, saamelaiskäräjien puheenjohtajan blogikirjoituksiin ja Taavi Soininvaaran Helsingin Sanomissa ilmestyneeseen kolumniin.

– Molempien lakiesitysten ollessa kaatumassa olemme saaneet todistaa vertaansa vailla olevan uhriutumisen, uhkailun ja suoranaisen disinformaation kampanjan. Suomen saamelaisnuoret ja City Sámit rs. julkaisivat Helsingin Sanomissa kirjoituksen, jossa puhutaan "saamelaisuuden tuhosta", mikäli lakiesityksiä ei hyväksytä saamelaiskäräjien poliittisen johdon haluamassa muodossa.

– On todella sääli, että tätä uhriasetelmaaa ruokitaan näinkin arvovaltaisissa julkaisuissa, vaikka todellisuus on aivan toista, Kärnä sanoo.

Kärnä ennustaa, että saamelaislakihankkeet eivät mene ehdotetussa muodossa läpi.

– Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ovat antaneet esityksistä varsin kriittiset lausunnot, joten on oletettavaa, että lakiesityksiä muutetaan tai ne palautetaan uudelleen valmisteltaviksi. Esityksessä ei yritettykään ratkaista statuksettomien saamelaisten oikeusasemaa, vaan pikemminkin heikennettiin heidän oikeuksiaan, Kärnä näkee.

Saamelaiskäräjälain uudistamista on valmisteltu kolmen vuoden ajan. ILO-sopimuksesta on Suomessa keskusteltu jo 25 vuotta.