TEM: Pientalojen koneellistuminen huolettaa, rintamamiestaloille ei lupia?

TEM:n kehittämispäällikkö Markku Karjalainen uskoo, että resurssitehokkuus puoltaa hirsitalon rakentamista tulevaisuudessakin. Hänen mielestään pientalojen tekniikkamäärän kasvulle on sen sijaan saatava stoppi.

Kotimaa
Rintamamiestalo talvisessa maisemassa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Työ- ja elinkeinoministeriössä valtion puunrakentamisohjelmaa vetävää kehittämispäällikkö Markku Karjalaista huolestuttaa energiatehokkuuden tavoittelun aiheuttama pientalojen laitemäärän lisääntyminen ja talojen koneistuminen.

– Eivät tavalliset ihmiset osaa ylläpitää ja huoltaa niitä laitteita. On esimerkkejä siitä, että talossa on kaksi konetta, joista toinen jäähdyttää ja toinen lämmittää, ja sitten ihmetellään, että miksi energiaa kuluu niin valtavasti.

– Kannattaa joskus vierailla kaatopaikalla katsomassa, miten paljon ja millaisia laitteita siellä on. Ei sekään voi ilmaista olla, Karjalainen huomauttaa resurssien säästämisestä.

Kehittämispäällikkö Markku Karjalaisen mukaan perinteinen rintamamiestalo, joka toimii painovoimaisella ilmanvaihdolla, ei enää välttämättä saa rakennuslupaa.

On esimerkkejä siitä, että talossa on kaksi konetta, joista toinen jäähdyttää ja toinen lämmittää, ja sitten ihmetellään, että miksi energiaa kuluu niin valtavasti.

Markku Karjalainen

– Säädökset ovat vieneet siihen suuntaan, että sellaisia ei enää saisi rakentaa. Ymmärrän toki, että joku valtava teollisuuslaitos tai sairaala ei voi olla painovoimaisen ilmanvaihdon varassa, mutta mennäänkö pientaloissa ja vapaa-ajan rakennuksissa jo överiksi kasvavan tekniikkamäärän kanssa.

Suomen Kuvalehti kertoo, että perinteiset hirsitalot ovat vaarassa (siirryt toiseen palveluun) kun rakentamismääräykset ovat EU-direktiivin tavoitteiden mukaisesti kiristymässä. EU-direktiivin tavoitteena on lehden mukaan nollaenergiataloihin siirtyminen vuoteen 2020 mennessä.

– Massiivipuurakentamisessa lämmöneristysarvoihin eli U-arvoihin on tulossa helpotuksia. Uudistuvissa säädöksissä myös päästöillä eli hiilijalanjäljellä on aikaisempaa suurempi merkitys. Tällöin puhutaan resurssitehokkuudesta, joka on tulossa rakennuslupavaiheessa tarkastelun kohteeksi viimeistään viiden vuoden kuluttua, uskoo valtion puurakentamisohjelmaa vetävä työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Markku Karjalainen.