Siniveristen vierailut ovat jättäneet jälkensä Kaakkois-Suomeen

Venäjän tsaarien ja muiden siniveristen vierailut Kaakkois-Suomessa näkyvät edelleen monissa paikannimissä. Monarkkien jalanjälkiä voi seurata esimerkiksi Etelä-Karjalan museon nettisivuilla.

Kotimaa
Venäjän keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Fjodorovna.Pavlovsk Palace museum

Harva toinen alue Suomessa voi ylpeillä siniveristen suosiolla niin kuin Kaakkois-Suomi. Kaikki Suomen autonomian ajan keisarit ovat vierailleet useita kertoja Suomen suuriruhtinaskunnassa, ja monet viettivät vapaa-aikaansakin jossakin päin Kaakkois-Suomea. Ruotsin kuninkaallisten vierailut Etelä-Karjalassa ovat huomattavasti harvinaisempaa herkkua.

Niin kauan kuin edellisistä kuninkaallisista vierailuista onkin kulunut aikaa, monet nykyisinkin vallitsevat ilmiöt olivat jo tuolloin nähtävissä.

Julkisuus seurasi keisariakin

Keisari Aleksanteri III:n ensimmäistä virallista vierailua Lappeenrannassa vuonna 1885 siivitti suuri julkisuus.

– Lappeenrannan Uutiset, nykyinen Etelä-Saimaa, perustettiin siten, että keisarin vierailu oli lehden ensimmäinen uutinen, intendentti Satu Ståhlberg Etelä-Karjalan museosta kertoo.

Lehteen painettiin piirrettyjä kuvia vierailusta. Paikalle oli erikseen kutsuttu valokuvaamoalan ammattilaisia ikuistamaan tapahtumaa.

– Vaikka valokuvia jo saatiin, hovin mukana kulki edelleen hoviakvarellisteja, jotka ikuistivat vierailijat eri paikoissa, Satu Ståhlberg valaisee.

Maakuntakirjastossa ja museossa voi yhä nähdä "Heidän keisarillisen korkeutensa matkustelusta" tarkan aikalaiskuvauksen, joka painettiin paperille.

Keisarinna seurasi katselmuksetkin

Keisari Aleksanteri III:n vierailu Lappeenrannassa oli luonteeltaan sotilaskatselmus. Keisarinnakin oli mukana virallisessa katselmuksessa, josta toki pyrittiin tekemään mahdollisimman mukava arvovieraille.

– Leirikentältä esikuntaan ulottuvalle alueelle oli koristeltu kunniaportit ja katokset sekä keisaripaviljonki ruokailua varten. Satamatorille keisaripari tuli ratsain, Satu Ståhlberg kuvailee.

Vierailu sisälsi myös vapaampaa ohjelmaa. Keisaripari vieraili muun muassa Saimaan kanavalla ja Lappeenrannan ortodoksisessa kirkossa. Illallinen järjestettiin Raatihuoneella.

– Kansallispukuiset naiset soutivat keisariparin satamasta Kylpylään veneellä, joka lahjoitettiin keisarinnalle.

Iso tapahtuma pikkukaupungissa

Virallinen vierailu oli iso tapahtuma pikkukaupungissa. Se sai väen liikkeelle, ja turvatoimet olivat sen mukaiset.

– Esimerkiksi vanhan Kylpylän lattian alunen tarkastettiin, ettei siellä vain piilotellut kukaan.

Keisarille tarjottiin hienoja ruokia illallisella. Karjalanpaistin korvasivat pateet ja muut herkut, joiden arveltiin maistuvat korkea-arvoisille vieraille. Myös rautatieasema ja majoitustilat koristeltiin nimenomaan arvovieraita varten.

Lomamatkojenkin kohde

Kaakkois-Suomi kiinnosti venäläisiä kruunupäitä muutenkin kuin työasioissa, sillä keisariperheet myös lomailivat mielellään alueella. Jo vuonna 1772 Imatrankosken partaalla käynyttä keisarinna Katariina Suurta pidetään Imatralle suuntautuneen huvimatkailun ensimmäisenä mannekiinina. Keisarinnan matkaa varjosti suuri salaperäisyys ilmeisesti turvallisuussyistä, vaikka Imatra tuolloin kuuluikin venäjään.

Imatran komea koski veti myöhemminkin puoleensa kruunupäitä. Aleksanteri II perheineen piti Imatran Valtionhotellia majoitustiloinaan.

Paikannimissä keisarillista loistoa

Keisarillisista vierailuista on jäänyt paljon jälkiä muun muassa Kaakkois-Suomen nimistöön.

Nikolai II:n perhe seilasi laivalla Virolahden seudulla. Rantautumispaikkoja on nimetty muun muassa Keisarinhiekaksi ja Keisarinlähteeksi.

Aleksanteri III vietti vapaa-aikaa Kotkassa, ja hän rakennutti Langinkoskelle Keisarillisen Kalamajan, joka toimii nykyän museona.

Etelä-Karjalan museon verkkosivustolla pääsee kulkemaan siniveristen jalanjäljillä Kaakkois-Suomessa ja tutustumaan paikkoihin, jotka olivat Venäjän keisariperheille rakkaita. Samoilla paikoilla nähtiin myös Ruotsin kuninkaallisia, olivathan eri maiden monarkit usein sukua keskenään.

Kaarle XVI Kustaan isä käväisi Lappeenrannassa 1930-luvulla

Ruotsin kuninkaiden vierailut Kaakkois-Suomessa ovat kuitenkin hieman harvemmassa ja vähemmän tunnettuja.

Kuningas Kustaa III oli Anjalassa vuonna 1788 johtamassa sotajoukkoja itse aloittamassaan Kustaan sodassa. Kuningas aloitti sodan Venäjää vastaan hankkiakseen menetettyjä maita takaisin. Ruotsin armeija ylitti Kymijoella sijainneen rajan 10.7.1788. Haminaan suunnattu hyökkäys epäonnistui, mutta myöhemmin Kustaan sota päättyi rauhaan 1790 ja raja pysyi paikallaan. Jo ennen sotaa Kustaa III tapasi Haminassa Katariina Suuren, joka oli hänen serkkunsa.

Ruotsin nykyisen kuninkaan Kaarle XVI Kustaan isä Kustaa Aadolf kävi kruununprinssinä Lappeenrannassa vuonna 1934. Hän kuului presidentti P. E. Svinhufvudin seurueeseen, ja kruununprinssin adjutanttina oli Uudenmaan Rakuunarykmentin ratsumestari Adolf Ehrnrooth, josta tuli sittemmin jalkaväenkenraali. Seurue tutustui Uudenmaan Rakuunarykmenttiin, joka kuului vuosina 1921-44 Lappeenrannassa sijainneeseen Ratsuväkiprikaatiin.