Helsinkiläisillä ja turkulaisilla suurimmat opintolainat – opintolaina yleistynyt viime vuosina

Yhä useampi rahoittaa opiskelujaan opintolainalla. Euromääräisesti suurimmat lainat on helsinkiläisillä ja turkulaisilla. Toisaalta samaan aikaan kasvaa myös niiden osuus, jotka eivät nosta lainkaan opintukea.

talous
Grafiikka opintolainojen määrästä.
Leena Luotio / Yle

Yhä useampi opiskelija rahoittaa opintojaan opintolainalla. Niin opintovelallisten määrä kuin keskimääräiset opintolainatkin ovat kasvaneet viime vuosina.

Lukuvuoden 2013–2014 lopussa opintolainaa oli yhteensä noin 309 900 henkilöllä. Opintovelallisten määrä on kasvanut kymmenen prosenttia lukuvuodesta 2008–2009. Samaan aikaan myös opintovelallisten keskimääräinen lainasumma on noussut 4 800 eurosta 5 420 euroon.

– Luulen, että opiskelijoiden asenne opintolainaa kohtaan on muuttunut. Sitä ei enää pelätä niin paljon. Sen lisäksi on tullut hyviä porkkanoita, jotka ovat tehneet lainasta houkuttelevamman, sanoo pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kelan opintotukiryhmästä.

Oikeustiedettä opiskeleva Robert Byggmästare pitää opintolainaa edullisena.

– Olen yrittänyt hyödyntää lainaa niin paljon kuin mahdollista. En näe, että työmarkkinatilanne olisi niin paha, ettei lainaa voisi maksaa takaisin tulevaisuudessa. Olen ottanut lainaa, ettei elintaso kärsisi liikaa.

Maantiedettä opiskeleva Tuuli Veteläinen suhtautuu lainaan epäilevämmin.

– Lainan ottaminen tuntuu tässä vaiheessa, no, lainalta, kun ei ole muita vakituisia tuloja. Tulevaisuudessa tulee luultavasti muita lainoja, kuten asuntolaina. Opintolaina pitäisi maksaa pois, ennen kuin haluaisi ottaa lainaa johonkin muuhun.

Myös opiskelijoiden työllisyystilanne ja elinkustannukset vaikuttavat opintolainan ottamiseen.

– Uskoisin, että kynnys ottaa lainaa on madaltunut. Epäilen, että kyse on siitä, että tilanne työmarkkinoilla on heikentynyt. Lisäksi asumiskustannukset varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat suuret. Kaiken kaikkiaan opintotuen käyttöaste on kuitenkin laskussa, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsen Silja Silvasti.

Helsingissä ja Turussa suurimmat opintolainat

Keskimäärin suomalaisella opintovelallisella oli lukuvuonna 2013–2014 opintolainaa noin 5 400 euroa. Suurista kaupungeista isoimmat lainat oli helsinkiläisillä ja turkulaisilla.

Helsingin osalta suuria lainasummia selittää kaupungin korkea hintataso: pelkällä opintorahalla ja asumislisällä saa harvoin maksettua edes koko vuokraa.

Turussa opintovelallisella oli lainaa keskimäärin 6 023 euroa, lähes sata euroa enemmän kuin esimerkiksi Tampereella, jossa vuokrataso on Turkua korkeampi.

– Turussa kesätöidensaantimahdollisuudet ovat aika heikot. Jotta opiskelija voi saada kesältä toimeentulotukea, hänen on nostettava koko opintotuki, myös opintolaina lukuvuodelta, arvioi SYL:in Silvasti.

Kelan Lahtinen uskoo opintoalan vaikuttavan lainanottoon.

– Kerrotaan, että kauppakorkeakoulupuolella ymmärretään opintolainan edullisuus ja se, että laina on hyvä rahoitusmuoto. Turussa on kauppatieteitä sekä Turun yliopistossa että Åbo Akademissa, joten voi olla, että siellä ollaan tässä suhteessa valveutuneempia.

Yhä useampi elää ilman tukea

Opintolainan yleistymisestä huolimatta opintotuen saajien määrä on kokonaisuudessaan jonkin verran vähentynyt. Lukuvuosien 2009–2010 ja 2013–2014 välillä opintotuen saajien lukumäärä pieneni kuutisen prosenttia. Tarkkaa syytä opintotuen saajien vähenemiselle ei tiedetä.

Grafiikka opintotuen saajien määrästä.
Leena Luotio / Yle

– Opintoraha, asumislisä ja opintolaina ovat noin 900 euroa kuukaudessa. Asumismenot ovat etenkin pääkaupunkiseudulla hyvin usein yli puoletkin siitä, joten jos ei sopivia keikkahommia ole tarjolla, niin se tarkoittaa, että täytyy elättää itsensä pelkästään töillä ja siirtyä kokonaan opintotuen ulkopuolelle opintotuen tulorajojen takia, Kelan Lahtinen sanoo.

Robert Byggmästare ja Tuuli Veteläinen asuvat molemmat edullisesti, eikä opintotuen riittämisen kanssa ole tarvinnut pahemmin tuskailla.

– Minulla on aika edullinen asunto juuri siksi, että halusin keskittyä enemmän kouluun. Mutta jos ei saa asuntoa esimerkiksi Hoasilta (Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö), niin voi olla aika vaikeaa taloudellisesti, Byggmästare sanoo.

– Kyllä opintotuella perustoimeentulon saa, asumisen ja ruoan, mutta jos haluaa yhtään mitään muuta elämältä, harrastuksia tai muuta, niin menee kyllä jo vähän vaikeaksi, opiskelija-asunnossa asuva Veteläinen pohtii.

Kelassa ja Suomen ylioppilaskuntien liitossa ei innostuta ajatuksesta, että opintotuen asumislisä porrastettaisiin asuinpaikkakunnan hintatason mukaan.

– Tällä hetkellä kohtuullinen vaatimus olisi, että opintotuen asumislisään tulisi kaikille tasokorotus, ja jos se joskus saadaan, niin olisi ajankohtaista keskustella siitä, tulisiko vielä vähän korkeammat asumislisät pääkaupunkiseudulle ja muille kalliimmille paikkakunnille, Lahtinen sanoo.

SYL:in mukaan paras ratkaisu opiskelijoiden talousahdinkoon olisi vuokra-asuntotuotannon vauhdittaminen.