Rintsikat ja tamponit tulevat tutuiksi yhä nuoremmille – Mikä saa tyttöjen puberteetin käynnistymään ennen aikojaan?

Hämmentyneet vanhemmat saattavat tuoda lääkäriin 7-vuotiaan tyttärensä, jolla rintarauhaset ovat jo alkaneet kehittyä. Terveydentilan ja ravitsemuksen paraneminen ei yksinään selitä sitä, että murrosikä näyttäisi varhaistuvan yhä.

terveys
Nuori nainen laittaa rintaliivejä narulle.
Yle Uutisgrafiikka

Lapsen kehossa vietetty lapsuus näyttäisi eurooppalaistutkimusten valossa päättyvän yhä aikaisemmin. Murrosiän varhaistumisen merkkejä on havaittavissa esimerkiksi tanskalaisilla, ja selkeintä muutos on tytöillä.

Suomessakin hämmentyneet vanhemmat saattavat tulla lääkäriin 7-vuotiaan tyttärensä kanssa, jolla rintarauhaset ovat jo alkaneet kehittyä. Alkaako murrosikä yhä aiemmin myös suomalaistytöillä?

– Sitä ei varmuudella tiedetä. Tuoretta, systemaattista tutkimustietoa, jossa olisi selvitetty tätä trendiä, meillä ei valitettavasti ole, sanoo ylilääkäri, professori Taneli Raivio Hyksin Lastenklinikalta.

Grafiikka tytön murrosiän alkamisiästä.
Yle Uutisgrafiikka

Kun ensimerkit ilmaantuvat alle 8-vuotiaana, asia kannattaa tutkia

Hyksin Lastenklinikalla on kuitenkin herätty siihen, että lähetteiden määrä murrosikätutkimuksiin on kasvanut viime vuosina. Dataa ei ole tarkemmin analysoitu, joten lukuja ei ole saatavilla.

Liian aikaisesta puberteetista puhutaan silloin, kun ensimerkit ilmaantuvat alle 8-vuotiaana, tai jos kuukautiset alkavat aiemmin kuin 10,5-vuotiaana. Tarkat rajat on määritelty kouluterveydenhuollon käytössä olevassa murrosikäseulassa. Vanhempien varhainen kehitys sallii jonkin verran joustoa näihin rajoihin.

Varhainen kehitys huomataan tyypillisesti juuri kouluterveydenhuollossa, josta lapsi ohjataan jatkoselvityksiin.

– Ennenaikaisen murrosikäkehityksen syy tulisi aina selvittää. Joskus taustalla voi olla sairaus. Suurimmalla osalla näin ei kuitenkaan ole, Taneli Raivio sanoo.

Ennenaikaisesti puberteetti alkaa noin 2,5 prosentilla suomalaistytöistä.

Pylväsgrafiikka kuukautisten alkamisiästä vuosina 1850 - 2000.
Tanskalaisaineistosta ja Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -kyselytutkimuksesta käy ilmi, että kuukautisten alkamisikä on varhentunut eurooppalaistytöillä. Suomalaistyttöjen osalta ei tiedetä, varhentuuko puberteetti edelleen.Yle Uutisgrafiikka

Taustalla geenit, ylipaino, pieni syntymäpaino, adoptio ja ympäristö

Mikä sitten saa tyttöjen hormonit hyrräämään ennen aikojaan?

1800-luvun puolivälissä eurooppalaisten tyttöjen kuukautiset alkoivat keskimäärin 17-vuotiaana. Yleisen terveydentilan ja ravitsemuksen kohentuessa murrosikäkin alkoi aikaistua. Vaikka 1970-luvun jälkeen ravitsemuksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, joissain Euroopan maissa aikaistumista havaitaan edelleen.

Tutkimusten valossa tunnetaan monenlaisia ennenaikaiselle murrosiälle altistavia tekijöitä.

Kemikaalialtistuksella on varmasti oma osuutensa tässä yhtälössä.

Taneli Raivio

Yksi on lasten yleistynyt ylipaino. Esimerkiksi Suomessa lasten ylipainoisuus on lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa. 2000-luvulla lähes joka viides tyttö oli ylipainoinen tai lihava.

– Myös raskausviikkoihin nähden pienikokoisina syntyneillä ja adoptoiduilla lapsilla ennenaikainen murrosikä on muita yleisempää, Raivio sanoo.

Syytä adoption aiheuttamaan ennenaikaiseen puberteettiin ei tiedetä. Yhteys on huomattu sekä kotimaasta että ulkomailta adoptoiduilla lapsilla.

– Varhain koettu stressi voi tulla tässä kysymykseen.

Mahdollisten syiden lista on pitkä, mutta nämäkään tekijät eivät vielä riitä selittämään puberteetin varhaistumista.

Katseet kohdistuvat ympäristöön. Suurennuslasin alla ovat muun muassa hormonihäiritsijöiksi epäillyt kemikaalit, kuten muovin pehmentäjinä käytetyt ftalaatit, joita on vaikea arjessa välttää.

– Elämme kemikaalien seassa, eikä niiden määrä ole ainakaan vähenemässä. Kemikaalialtistuksella on varmasti oma osuutensa tässä yhtälössä, Taneli Raivio sanoo.

Rinnat kasvavat jo ekalla luokalla – Kenelle se on ongelma?

Se, miten perheessä suhtaudutaan lapsen varhaiseen puberteettiin, vaikuttaa paljon siihen, millä tavalla lapsi kehityksensä itse kokee.

– Joissakin perheissä ennenaikainen puberteetti voi aiheuttaa suurta huolta. Jos taustalla ei kuitenkaan ole mitään sairautta tai altistetta, johon pitäisi puuttua, perheen ja terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi tukea lapsen normaalia kasvua ja kehitystä, Taneli Raivio sanoo.

Joissakin perheissä ennenaikainen puberteetti voi aiheuttaa suurta huolta.

Taneli Raivio

Varhaiseen kehitykseen on kuitenkin epidemiologisissa tutkimuksissa liitetty lista terveysriskejä ja sosiaalisia ongelmia.

– Murrosiän varhaiseen käynnistymiseen on liitetty muun muassa lisääntynyt rintasyövän riski, lisääntynyt ylipainon riski ja lisääntynyt tyypin 2-diabeteksen riski. Toisaalta aivan tuoreessa tutkimuksessa ei havaittu näiden riskien lisääntymistä naisilla, joilla oli ollut ennenaikainen murrosikä.

– Seksikokeilujen on huomattu alkavan varhemmin ja kehitykseen voi liittyä myös masennusta. Myös kasvukausi voi jäädä lyhyeksi, mikä voi vaikuttaa aikuisiän pituuteen.

Hormonipistos jarruttaa liian aikaista kehitystä

Mikäli murrosikä alkaa ennen aikojaan, sitä on mahdollista jarruttaa hormonaalisilla pistoksilla.

Sitä ei kuitenkaan tiedetä, voiko pistoksilla torjua ennenaikaiseen puberteettiin liitettyjä mahdollisia terveysriskejä.

Tämä ei tarkoita lapsuuden loppua.

Taneli Raivio

– Jarrutushoitoa ei Hyksin Lastenklinikalla aloiteta kovin herkästi ja aloitusta harkitaan aina tapauskohtaisesti.

Taneli Raivion mukaan aikaisin kehittyvien kohdalla tärkeintä olisi aina tiedostaa se, että lapsi on vielä lapsi, kehon muutoksista huolimatta.

– Tämä ei tarkoita lapsuuden loppua, eikä lasten leikkien tarvitse tähän loppua. Tilanne voi kuitenkin olla varhain kehittyvälle lapselle hämmentävä ja ristiriitainen, koska häntä helposti pidetään ikäistään vanhempana.

Lähteet:

Sörensen et al:__Recent Secular Trends in Pubertal Timing: Implications for Evaluation and Diagnosis of Precocious Puberty, 2012.

Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -kyselytutkimus

Taustaksi on myös haastateltu Päivi Miettistä ja Karoliina Vehkalampea (HUS), Riitta Luotoa ja Mika Gissleriä (THL) sekä Nina Vuorelaa (Tays).

Muokattu 6.3.2015 klo 11:20: Lähteeksi lisätty Terveys 2000 -tutkimus.