Metropolilakia kaipaa vain SDP – liikennehankkeista tärkeimmiksi nostettiin Pisararata ja Helsingin ratapihan kunnostus

Yle Uutiset kysyi neljän suurimman puolueen näkemyksiä metropolialueen tärkeisiin kysymyksiin ensi vaalikaudella.

Kotimaa
Grafiikka liikennehankkeista
Yle Uutisgrafiikka

Pääkaupunkiseudulle suunnitellut uudet merkittävät liikennehankkeet eivät herätä suurta innostusta suurimmissa puolueissa. Erityisesti keskusta ja perussuomalaiset suhtautuvat varauksella uusiin hankkeisiin, koska taloustilanne on vaikea.

Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen nostaa kuitenkin hankelistan kärkeen Helsingin ratapihan parannuksen.

– Sillä olisi valtakunnallista merkitystä, ja se olisi kiireellisesti toteutettava, hän sanoi.

SDP puolestaan toivoo edelleen Pisararataa, jonka toteuttamista se on ajanut myös nykyisessä hallituksessa.

– Sillä on oikeastaan koko tälle eteläiselle Suomelle aikamoinen vaikutus. Ja se lisää meidän kilpailukykyä sitten niihin paikkoihin, mihin esimerkiksi Helsinkiä pitää verrata, eli Tallinnaan tai Tukholmaan tai Pietariin nähden, sanoi puoluesihteeri Reijo Paananen.

Kokoomuksen puoluesihteeri Minna Arve ei halua vielä laittaa hankkeita järjestykseen.

– Siellä on pisararata, sitten siellä on tämä Helsingin ratapihahanke ja siellä on Espoon kaupunkirata ja siellä on Riihimäen ratayhteyttä ja tämän tyyppisiä hankkeita. Ja ne ovat kaikki tosi tärkeitä.

Metropolilakia haikailee vain SDP

Neljästä suurimmasta puolueesta vain SDP kaipaa metropolialueelle omaa lakia ja hallintoa. Puoluesihteeri Paananen korostaa, että alueen ongelmat eivät ole hävinneet mihinkään, vaikka hallitus ei saanutkaan metropolilakia aikaan.

– Sen lain hyvänä puolena olisi ollut, että oltaisiin voitu katsoa maankäyttöä, ennen kaikkea asumista, mutta sitten myöskin liikennettä, sellaisena suurempana kokonaisuutena, hän sanoi.

SDP on kuitenkin suurten puolueiden joukossa ajatuksensa kanssa yksin. Esimerkiksi gallupeja ylivoimaisesti johtava keskusta on varsin tyytyväinen metropolihallinnon kuoppaamiseen.

Grafiikka metropolihallinnosta.
Yle Uutisgrafiikka

– Ne tehtävät, joita sille on ehdotettu, olisi järkevää antaa suoraan Uudenmaan liiton tehtäväksi. Tällaista erillistä metropolihallintoa emme pidä järkevänä, sanoi puoluesihteeri Laaninen.

Ajatus saa kannatusta myös perussuomalaisilta.

– Kunnat ovat aika näppäriä neuvottelemaan kyllä ihan kuntien keskenkin asioista. Ja Uudenmaan liiton roolia voisi kyllä vahvistaa, linjasi puolesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Kokoomuksella ei ole vielä tarjota valmista mallia asian hoitamiseksi. Ylimääräistä hallintoa se ei kuitenkaan kaipaa.

Lähikouluilla on kannatusta

Yle Uutiset kysyi suurten puolueiden näkemyksiä myös kouluverkon kohtalosta. Taloudelliset vaikeudet ovat saaneet monet kunnat vähintäänkin pohtimaan pienten koulujen lakkauttamisia ja nykyistä suurempia peruskouluja.

Kokoomuksen puoluesihteeri Arve korostaa, että asia on kuntien päätäntävallassa.

– Ehkä sellaisia asioita pitäisi huomioida siinä, että miten paljon pystytään panostamaan siihen itse opetukseen, kuinka paljon halutaan panostaa seiniin. Pelkkä lukumäärä ei useasti kerro sitä, että miten toiminnallinen se koulu on, hän sanoi.

Grafiikka kouluverkosta
Yle Uutisgrafiikka

Myös SDP Paananen varoittaa rakastumasta seiniin, vaikka puolue onkin lähikouluajattelun takana.

– Jos ne eivät ole käyttökelpoiset esimerkiksi ilmaongelmien vuoksi, niin sitten täytyy olla valmiutta tehdä muitakin ratkaisuja, hän sanoi.

Lähikoulujen puolustajiksi ilmoittautuvat erityisesti perussuomalaiset ja keskusta.

– Kyllä tuo lähikouluperiaate on meille edelleen tärkeä ja tietyllä tavalla myös sellainen ideologinenkin kysymys. Että olisi hyvä, että lapset menisivät siihen lähimpään kouluun, jossa sitten vähän erilaiset väestöryhmät joutuisivat kohtaamaan ja opettelemaan toistensa kanssa toimeen tulemista, sanoi Keskustan Laaninen.