Näkökulma: Suomi jäi ulos Naton puolustusministerikokouksista

ISAF-operaation päättyminen sulki Suomelta oven Naton puolustusministerikokouksiin. Nyt Suomi yrittää pysyä lähellä Natoa syvenevän kumppanuuden vip-kortilla, kirjoittaa Ylen EU-kirjeenvaihtaja Maria Stenroos.

Näkökulmat
Maria Stenroos.
Maria Stenroos.Yle

Naton kriisinhallintaoperaatio ISAF päättyi Afganistanissa viime vuodenvaihteessa. Suomalaissotilaat ehtivät liikkua Lähi-idän taistelukentillä Naton johtamassa operaatiossa 12 vuotta.

Samalla Suomelta sulkeutui ovi Naton puolustusministerikokouksiin. Nato-maiden puolustusministerit olivat puhuneet 2000-luvun alusta lähtien Afganistanista käytännössä joka kokouksessa, ja silloin Afganistanissa kriisiä hallinneet kumppanimaatkin pääsivät pöytään.

Viime kokoukseen helmikuussa Suomea – tai muita Afganistan-kumppaneita – ei enää kutsuttu mukaan.

Muutos on ainakin vertauskuvallisesti iso. Suomen puolustusministeri ei enää osallistu kokoukseen, eikä puolustusministeri esikuntineen pääse samalle käytävälle ja kuppilaan kuin Nato-maat. Poliitikot pelkäävät, että hiljalleen Suomi ajautuu etäämmälle Natosta tai tietoa ei tihku kuten ennen.

Kun näytönpaikat Afganistanissa ovat ohi, poliitikot ja kenraalit joutuvat miettimään miten edelleen lunastaa paikkansa melkein Nato-maana.

ISAF-operaation loppumista ennakoiden Nato lupasi viime syksynä viidelle lukuisista kumppaneistaan – Suomelle, Ruotsille, Georgialle, Jordanialle ja Australialle – erikoisaseman, tehostetun kumppanuuden. Suomessa poliitikot arvioivat sen tarkoittavan yhä syvenevää Nato-suhdetta. Jatkosuunnittelu jätettiin auki.

Toistaiseksi exclusive-kumppanuus ei ole tarjonnut vip-etuja.

Käytännössä Suomen ja Ruotsin poliitikot eivät vielä tiedä, mitä syvenevä kumppanuus on. Asia ei ole edennyt, sillä Naton katse on nyt jäsenmaissa.

Maailman tilanne ei ole rauhoittunut syksystä, mutta asetelma on selkiytynyt. Ukrainan kriisi on palauttanut Naton perustehtäviensä äärelle: takaamaan jäsenmaiden turvallisuus.

Kumppanimaita eivät koske turvatakuut, eivätkä ne pääse mukaan päättämään Naton asioista. Kumppaneiden kanssa Nato harjoittelee ja kehittää yhteensopivia järjestelmiä. Suomi on lämmitellyt Naton kyljessä 20 vuotta.

Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin torstaista Suomen-vierailua odotellaan puolustusministeriössä ja valtioneuvoston linnassa. Suomi on valmis auttamaan Natoa luomaan kumppanuudelle sisältöä. Se osallistuisi mielellään kokouksiin, joihin kutsuttaisiin Nato-maat ja viisi kumppania. Ja hallitus on edelleen valmis pyrkimään niin lähelle sotilasliittoa kuin voi, olematta jäsen.