1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Rakkaus luontoon antaa voimat Suomen satojen lintutornien rakentajalle

Humppilalainen luontoharrastaja ja kurkikuiskaaja Jouko Alhainen on rakentanut enemmän lintutorneja kuin kukaan muu Suomessa. Vaikka perusmalli on sama, jokaisen tornin pitää sopia maastoon ja maisemaan. Pontimena on rakkaus luontoon ja halua avata sen elämyksiä myös muille.

Kuva: Markku Karvonen / Yle

Luontoharrastaja ja -yrittäjä Jouko Alhainen taitaa olla parhaiten tunnettu kurkikuiskaajana, kurkien tuntijana ja syystä tai toisesta Suomeen jääneiden kurkien hoitajana.

Hän on myös maan ahkerin lintutornien rakentaja. Alhainen on rakentanut lintutorneja pikkupojasta saakka. Niitä on noussut jo noin sata ja Alhaisen kynästäkin on lähtenyt suunnitelmat noin parisataan lintutorniin.

Työn alla on parikin uutta tornia, yksi Kihniöön Vapon laskuun ja toinen lähes omalle työmaalle, Kangasalle Pohtiolammen Sääksikeskukseen. Puurakentajalle lintutornin pystytys on käytännönläheistä luonnon ja luonnonsuojelun hyväksi tehtävää työtä.

Pohtionlammelle Suomen nykyaikaisin lintutorni

Jouko Alhainen kertoo, että lintutornien rakentaminen on hänelle mielekästä luonnonsuojelutyötä.

– Minulle se on tärkein motivaatio. Altistan ihmiset kohtaamaan luonnon sen monimuotoisuudessa ja kauneudessa. Mitä useampi sen näkee, sitä enemmän sen puolestapuhujat lisääntyvät. Tämä on minun punainen lankani tässä työssä.

Altistan ihmiset kohtaamaan luonnon sen monimuotoisuudessa ja kauneudessa.

Jouko Alhainen

Pohtiolammen Sääksikeskukseen tulee ilmeisesti Suomen uudenaikaisin torni, joka on jo 95-prosenttisesti valmis.

– Tornista tulee osin esteetön. Sinne mahtuu 10 liikuntarajoitteista ihmistä pyörätuolien kanssa tai 10 äitiä lastenvaunuineen. Samaan aikaan sinne voi ottaa koululuokallisen tai bussilastillisen ihmisiä.

Kiljamosta on huikea näköala yli laajan Torronsuon. Tänne Jouko Alhainen teki yhden parhaista lintutorneistaan. Kuva: Markku Karvonen / Yle

Tornista kuulemma esitellään aluetta, johon on keinotekoisesti tehty lintukosteikko sellaiseen ympäristöön, jota ihminen on käsitellyt vuosikymmenten mittaan useita kertoja.

Kangasalan Pohtiolammen Sääksikeskuksen päätähtiä ovat lammikoista kalastavat sääkset. Tulevasta tornista voi ihailla kosteikon vesilintujen lisäksi hämäläisen lehtomaiseman muuta rikasta linnustoa. Jos mukaan ottaa kiikarit ja hyvän lintuoppaan, saattaa lajimäärä olla kymmeniä.

Yhden arvion mukaan lintutorneja olisi Suomessa noin 400. Maan suurin lintutorni Puurijärven-Isosuon kansallispuistossa on myös humppilalaisen Jouko Alhaisen rakentama.

Pohtiolampi ja Sääksikeskus ovat Jouko Alhaisen kesäinen työmaa. Vanhan tornin lisäksi kosteikkojen ääreen on tekeillä uusi esteetön torni. Kuva: Markku Karvonen / Yle

Maan ykköslintutornimiehen kotikunnan torni toisen tekemä

Alhainen itse lähinnä naurahtelee ykköslintutornimiehen tittelille.

– Maaliskuussa 1957 valmistin ensimmäisen ja sitten niitä on riittänyt. Uudella ja kapealla alalla on helppo olla eniten rakentanut. Kanta-Hämeessä on jokunen sellainen, joka ei ole minun rakentamani. Esimerkiksi kotikunnassani Humppilassa, kuinka ollakaan, ei ole minun rakentamaani tornia, mies virnistää.

Jouko Alhainen sanoo, että hänen on vaikea nimetä yhtä lempitornia.

Uudella ja kapealla alalla on helppo olla eniten rakentanut.

Jouko Alhainen

– Kaikki ne on synnytetty ja ne ovat isän tai äidin rakkaita lapsia. Kun ajattelee estetiikkaa, lintuja ja kaikkea, niin Tammelan Torronsuon torni on rakas. Sinne on helppo poiketa. Siinä avautuu Euroopan eteläisin luonnontilainen suursuo 95-prosenttisesti silmien eteen. Sitä voi itse arvostaa, mies tunnustaa.

Tornin pitää istua silmään ja maisemaan

Kuinka paljon tornintekijä saa käyttää omaa luovuuttaan?

– Nykyään on tehtävä tarkat suunnitelmat ja piirustukset, millaisilla pulttisidoksilla, minkä kokoisilla ja niin edelleen. Sen ei tarvitse sentin tarkkuudella olla, mutta kun ikäni puurakentaja olen ollut ja puun lujuusluokituskoulutuksenkin käynyt, niin se on oman työn arvostamiskysymyskin, että pyrkii tekemään tornin mahdollisimman oikein ja mahdollisimman hyvin mielikuvaa vastaamaan.

– Tornia ei saa yli- eikä alimitoittaa. Sen pitää istua silmään, sieltä pitää riittävän tyhjentävästi nähdä, mikä ympäristössä on mahdollista ja kulun sinne pitää olla häiriötä aiheuttamaton, kuvailee satojen lintutornien mies Jouko Alhainen.