Suomen suurimman vesivoimahankkeen kohtalo vuosien päässä – hyödyt 100 miljoonaa, haitat alle 10 miljoonaa

Suomen tämän hetken suurimman vesivoimahankkeen Kemijoen Sierilän voimalan tiistaina saama lupa hallinto-oikeudelta on vielä välivaihe pitkässä prosessissa. Vesilain luvan lisäksi voimalaitoksen toteutumisen ehtona on luonnonsuojelulain vaatima lupamenettely uhanalaisten lajien hävittämiseksi.

luonto
sieriniemi
Sieriniemi, Kemijoki.Miikka Miinala / Yle

Sierilän vesivoimalaa on suunniteltu Kemijokeen jo vuosikymmeniä. Voimala tulisi parikymmentä kilometriä Rovaniemen keskustasta ylävirtaan. Pelkkä lupakäsittely on vienyt kymmenen vuotta ja vie vielä vuosia ennen kuin korkein hallinto-oikeus KHO pääsee sanomaan viimeisen sanan.

Tiistaina Kemijoki Oy:n voimalahankkeeseen saatiin yksi välivaiheen ratkaisu, kun Vaasan hallinto-oikeus antoi voimalaa varten vesilain mukaisen vesitalousluvan.

Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorin Tapio Määtän mukaan hallinto-oikeus päätyi lupaan vesilain intressivertailun pohjalta samoin kuin aluehallintovirasto aiemmin. Määtän mukaan on oleellista huomata, että lupa on ehdollinen.

– Luvan saajalla [Kemijoki Oy:llä] on vesilain mukaisen luvan lisäksi oltava ennen töiden aloittamista myös luonnonsuojelulain mukainen poikkeuslupa tai päätös ettei poikkeuslupaa tarvita, vastaa professori Määttä sähköpostihaastattelussa.

Poikkeuslupa tarvitaan ainakin harvinaisten lajien apilakirjokääriäisen ja laaksoarhon hävittämiseen tai heikentämiseen. Asiaa koskeva Kemijoki Oy:n hakemus on vireillä asian ensimmäisenä asteena ratkaisevassa Lapin Ely-keskuksessa.

Poikkeaa Vuotoksesta

Lapin yliopiston vt. ympäristöoikeuden professori Ilari Hovila vertaa Vaasan hallinto-oikeuden Sierilä-ratkaisua vuosien takaiseen KHO:n Vuotos-tuomioon.

Vuotos hylättiin KHO:ssa koska Vuotoksen tekojärvellä olisi merkittäviä, laajalle ulottuvia haitallisia luontoympäristö- ja vesiympäristövaikutuksia. Hovilan mukaan Sierilän osalta Vaasan hallinto-oikeuden lähtökohta oli, että näitä Vuotoksen tapauksen kaltaisia vesilain ehdottomia esteitä luvan myöntämiselle ei ole.

Myös Hovilan mukaan Vaasan hallinto-oikeus päätyi Sierilän luvan kannalle aluehallintoviraston aiemmin tekemän intressivertailun pohjalta.

– Hyödyt oli suurin piirtein 100 miljoonaa euroa ja haitat alle kymmenen miljoonaa eli hankkeen hyötyjä on siis merkittävästi enemmän.

Myös Hovilan mukaan Vaasan hallinto-oikeus sitoi aluehallintoviraston tavoin Sierilän vesitalousluvan eri menettelyssä käsiteltävään luonnonsuojelulain mukaiseen poikkeuslupaan. Siinä ensimmäisinä asteena on Lapin ely-keskus, jonka päätöksestä voi aikanaan valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja viimeisenä asteena Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Töitä ei saa vielä aloittaa

Vaasan hallinto-oikeuden vesitalousluvan ehdollisuutta ilmentää osaltaan myös se, että oikeus ei antanut Kemijoki Oy:lle sen pyytämää töidenaloittamislupaa. Yhtiö olisi halunnut aloittaa ripeästi voimalatyömaan jo ennen lainvoimaisia vesilain ja luonnonsuojelulain mukaisia lupia.

Oikeuden mukaan jo alkutyöt muuttaisivat lähistöllä asuvien asuinympäristöä ja viihtyisyyttä eikä ympäristöoloja pystyisi palauttamaan entisen veroisiksi jos lupa jäisi lopulta korkeimmassa asteessa saamatta.

Professori Tapio Määtän mukaan vesitalous- ja muissa hankkeissa töidenaloittamislupa myönnetään aika usein. Sierilän tapauksessa hylkäämiseen ovat Määtän arvion mukaan vaikuttaneet, ettei oloja voitaisi palauttaa entisen veroisiksi vesilain vaatimalla tavalla ja että hanke on käsiteltävä myös luonnonsuojelulain poikkeuslupamenettelyssä.

Sierilä hankkeen varrella on aiemmin kerrottu, että suojellut uhanalaiset lajit apilakirjokääriäinen perhonen ja putkilokasvi laaksoarho ovat ne joiden vuoksi hanke tarvitsee ensiasteena Lapin ELY-keskuksen päätöksen poikkeusluvasta tai päätöksen siitä ettei poikkeuslupaa tarvita.

Ely-keskuksen päätöstä odotetaan lähiaikoina.