1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Raha-automaattien kohtalosta päätetään rahanpesulaissa

EU:n neljäs rahanpesudirektiivi tähtää entistä tehokkaampaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan. Nyt Suomessa lainsäätäjät pohtivat, miten direktiivi tulee vaikuttamaan kasinon ulkopuolisiin raha-automaatteihin.

Raha-automaattiyhdistyksen RAY:n peliautomaatti Täyspotti -pelisalissa Helsingissä. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Valtiovarainministeriö valmistelee Suomessa lakia, joka panee täytäntöön EU:n neljännen rahanpesudirektiivin.

Aiemmin EU:ssa joulukuussa käydyissä neuvotteluissa katsottiin, ettei kasinoiden ulkopuolisiin raha-automaatteihin liity rahanpesuriskiä.

Pohjimmiltaan direktiivissä on raha-automaattien osalta kyse siitä, kuinka raha-automaattia pelaava asiakas voidaan tunnistaa. Esimerkiksi netin rahapeleissä pelaaja on jo automaattisesti tunnistettu, koska palvelut vaativat rekisteröitymistä.

– Mutta automaattitoiminnassa vieressä ei välttämättä seiso ketään, joka voisi suorittaa tunnistamisen. Eli joudutaan miettimään, miten riskiperusteinen tunnistaminen silloin tehdään, kertoo Poliisihallituksen arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho.

Direktiivi myös määrää, että pelaaja on tunnistettava rahapelitoiminnassa, jos pelaajan asettama rahapanos tai voitonmaksu on 2 000 euroa tai enemmän. Aiemmin raja on ollut 3 000 eurossa.

– Tietysti harvemmin sitä 2 000 eurolla pelataan tai edes niin suurilla summilla, että epäily nousee, Laiho sanoo.

Kasinoiden osalta direktiivissä ei kuitenkaan ole edes mahdollisuutta tehdä poikkeusta. Suomen ainoan kasinon Casino Helsingin automaatit kuuluvat jo nykyään kansallisen rahanpesulain alle. Pelaajat tunnistetaan jo näiden kävellessä ovesta sisään.

– Meillä Suomessa tämä siis kulminoituu kasinon ulkopuolisiin raha-automaatteihin, Jouni Laiho sanoo.

Tunnistamisvelvoite vaatisi paljon tekniikkaa

– Meillä vallitsee yksimielisyys, että kasinon ulkopuolisiin raha-automaatteihin ei sisälly vähäistä suurempaa rahanpesuriskiä. Automaatteja pelataan hyvin pienillä panoksilla ja voitot ovat pieniä. Emme näe, kuinka niillä voisi pestä rahaa. Emme siten ymmärrä, kuinka ne voisivat tulla lain soveltamisalaan, kertoo RAY:n lakiasiainjohtaja Mari Mustakoski.

Aiemmin direktiiviteksti muuttui EU:n komission ehdotuksesta käsittelyn aikana niin, että joitakin pelimuotoja voidaan jättää pois kansallisen lainsäädännön soveltamisalasta.

Automaatteja pelataan hyvin pienillä panoksilla ja voitot ovat pieniä. Emme näe, kuinka niillä voisi pestä rahaa.

Mari Mustakoski

– Nyt Suomessa käydään kansallisessa lainvalmistelussa läpi tätä kysymystä, eli onko mahdollista, että raha-automaatit jätetään lain soveltamisalan ulkopuolelle. Päätös pitää vielä ilmoittaa komissiolle ja perustella, että niihin ei liity rahanpesuriskiä, Mustakoski sanoo.

Mikäli RAY:n raha-automaatit eivät voisi jäädä direktiivin ulkopuolelle, raha-automaattipelaamisesta pitäisi tulla jollain tapaa tunnistettavaa. Käytännössä se tarkoittaisi laajoja tietoteknisiä ratkaisuja, koska pelaajan pitäisi pelata automaatteja niin, että olisi tavalla tai toisella tunnistettu.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa raha-automaatin pelaamisen edellytyksenä on, että on rekisteröitynyt ja saanut sirukortin, jolla hän avaa itse automaatin ja voi sitten pelata.

– Meidän arviomme on, että jos automaatit tulisivat ilman poikkeusta lain soveltamisalaan, se tietäisi vähintään 200 miljoonaa euroa vähemmän tuottoa sosiaali- ja terveysalan järjestöille, Mari Mustakoski sanoo.

– Meillä on vakaa usko siihen, että asia ymmärretään kansallisesti. Tämä on käynyt ilmi esimerkiksi hallintovaliokunnan kannanotoista.