Jääkäreiden Saksan ajan tuntemukset ja kokemukset koottiin näyttelyksi

Museo Militaria Hämeenlinnassa on yhdistänyt vaihtuvassa näyttelyssään 100-vuotiaan jääkäriliikkeen ja 150-vuotiaan Sibeliuksen.

kulttuuri
Kaksi miestä seisoo lasisen näyttelyvitriinin edessä.
Harri Oksanen / Yle

Yhdistääkö jääkäreitä ja Sibeliusta joku muukin kuin Jääkärimarssi? Siihen voi itse hakea vastausta Hämeenlinnan Linnankasarmilla sijaitsevan Museo Militarian uudessa vaihtuvassa näyttelyssä Jääkärit ja Sibelius.Museonjohtaja Jaakko Martikaisella on asiasta oma näkemyksensä.

– Käytännössä selvin kontakti jääkäriliikkeeseen on vain Jääkärimarssi, mutta pohdimme asiaa pitkään ja totesimme, että Sibelius oli myös järkkymätön jääkäriliikkeen ystävä ja kannattaja, sanoo Martikainen.

Näyttelyn rakentamisen lähkökohta oli, että aineiston tuli olla sellaista, mitä on jääkäreiden Saksan vaiheen aikana käytetty. Siinä hyödynnettiin Museo Militarian omissa kokoelmissa olevia valokuvia ja esineitä sekä ulkopuolista dokumenttiaineistoa. Niitä saatiin hämeenlinnalaiselta jääkäriliikkeen ystävältä Lasse Nortesuolta sekä Sotamuseolta.

Sibelius oli myös järkkymätön jääkäriliikkeen ystävä ja kannattaja.

Jaakko Martikainen

Näyttelyn suunnittelija, tutkija Samuel Fabrin kertoo näyttelyn tuovan paljon uutta tietoa nimenomaan jääkäreiden inhimillisistä kokemuksista ja tunteista Saksan ajalta 1915-1918.

– Näyttelyn tekstit on rakennettu jääkäri Heikki Nurmion päiväkirjan pohjalta ja hän tuo aika voimakkaasti esille erilaisia Saksassa koettuja tunteita ja tapahtumia, kertoo Fabrin. Päiväkirja julkaistiin jo vuonna 1918. Heikki Nurmio tunnetaan Jääkärimarssin sanoittajana.

Jääkäreillä suuri merkitys suomalaisille

Jääkärit herättävät vielä tänäkin päivänä ristiriitaisia tunteita monessa.

– Toki vuoden 1918 tapahtumat ja se, että lähes kaikki jääkärit taistelivat valkoisten puolella, on se tekijä, mikä edelleen jakaa mielipiteet, toteaa tutkija Samuel Fabrin.

– Mutta jääkäreiksihän lähti, ei ainoastaan valkoisen Suomen edustajia ja ylioppilastaustaisia ihmisiä, vaan edustajia koko Suomen kaikista väestöryhmistä.

Fabrin muistuttaa, että siinä mielessä jääkäriliike oli suomalaisten yhteinen liike, joka lähti ajamaan itsenäisyyttä.

Jääkäriliike oli suomalaisten yhteinen liike, joka lähti ajamaan itsenäisyyttä.

Samuel Fabrin

– Jääkärit olivat kuitenkin yhdistävä tekijä niin talvisodassa kuin jatkosodassakin. Etenkin talvisodassa eri yhteiskuntaluokista oleville sotilaille heräsi luottamus jääkäreihin, joilla oli kokemusta taistelukenttäolosuhteista, sanoo museojohtaja Jaakko Martikainen.

Martikainen korostaa, että jääkäreillä on ollut suuri merkitys suomalaisuudelle ja suomalaiselle yhteiskunnalle sekä puolustuslaitokselle. Hän kertoo saaneensa myös itse uusia näkökulmia jääkäreistä ja siitä, mikä vaikutus heillä on ollut tähän yhteiskuntaan.

– Eräät jääkärihahmot ovat tulleet tämän näyttelyn myötä jopa tutummaksi kuin aikaisemmin.

Museo Militarian vaihtuva näyttely Jääkärit ja Sibelius on esillä vuoden loppuun saakka osana museon perusnäyttelyä. Näyttelyssä esitellään kuvin, tekstein ja esinein Jääkärimarssin sanoittajan Heikki Nurmion ja muiden suomalaisten jääkäreiden vaiheita Saksassa. Näyttely kertoo myös Jääkärimarssin syntyvaiheista niin Saksassa kuin Suomessa, mutta myös marssin merkityksestä jääkäriliikkeelle.