Yksityiskoulujen rahoituskiista jatkuu Helsingissä

Yksityiskoulujen ja kaupungin koulujen rahoituksen kuilu on kasvanut edelleen Helsingissä. Opetusviraston mukaan yksityiskoulut saavat eräissä kouluissa oppilasta kohden jopa 3 000 euroa enemmän kuin sama koulu saisi kaupungin kouluna. Yksityiskoulut kiistävät viraston laskelmat.

Kotimaa
Kulosaaren yhteiskoulun oppitunti.
Markku Rantala / Yle

Helsingissä on neljätoista yksityiskoulua, eli niin sanottua kaupungin sopimuskoulua. Näistä kouluista suuri osa on vanhoja oppikouluja, jotka ovat saaneet historian saatossa pitää erityisasemansa. Erityisasema takaa sen, että koulu saa päättää omista asioistaan suhteellisen rauhassa: rakennetaan kasvihuoneita, hankitaan koulun pöydät ja pulpetit mistä halutaan – vaikka kierrätyskeskuksesta, jos siltä tuntuu.

Opetusviraston mukaan kouluille liikaa rahaa

Vuodesta 2010 lähtien suurin osa Helsingin neljästätoista yksityiskoulusta on ollut entistä itsenäisempiä, sillä valtiolta tuleva oppilaskohtainen rahoitus on riittänyt kattamaan kaikki kulut. Helsingin opetusviraston johtajan Rauno Jarnilan mukaan rahaa tulee liikaakin. Jarnila laskee, että tällä hetkellä osa yksityiskouluista saa oppilasta kohden jopa lähes kolmetuhatta euroa enemmän rahaa kuin jos sama koulu olisi kaupungin koulu.

– Edelleen tämä summittaisen rahoitusjärjestelmän vaikutus näkyy. Se näkyy niin, että silloinkin, kun opetuksen järjestäjältä puuttuu tietyt oppilasryhmät kuten ruotsinkieliset, vieraskieliset ja erityisestä tukea tarvitsevat, rahoitus tulee ikään kuin heitä olisi yhtä paljon kuin kaupungin kouluissa keskimäärin.

Tilanteen piti korjautua tämän vuoden alussa, jolloin valtion maksamiin kuntakorvauksiin tehdyt korjaukset astuivat voimaan. Yksityiskoulujen oppilaiden saamaa suoraa valtion rahoitusta pienennettiin. Tämä ei Jarnilan mukaan riitä rahoituksen eron kirimiseen. Viime vuodesta oppilaskohtainen rahoitus kasvoi yksityiskouluissa 2,1 prosenttia ja kaupungin kouluissa vain 0,2 prosenttia.

Yksityiskoulut eivät niele kritiikkiä

Yksityiskouluissa ei Jarnilan laskelmia niellä. Kulosaaren yhteiskoulun rehtorin Lauri Hallan mukaan Jarnilan luvut eivät pidä paikkansa.

– Me toimitaan pelkästään valtion rahoituksella, kuten suurin osa yksityiskouluista. Valtion rahoitus on tarkoitettu tämän koulun pyörittämiseen. Jos Helsinki toimii jotenkin muuten, niin he voivat itse selittää, miksi heidän koulut eivät saa sitä valtion rahoitusta itselleen, Lauri Halla sanoo.

Kuilu käytännössä valtion kouluiksi muuttuneiden yksityiskoulujen ja kaupungin koulujen välillä näyttää kasvavan. Kaupunki toivoo, että seuraava hallitus muuttaa epäkohdan ja estää koulujen eriarvoistumisen. Yksityiskouluissa taas toivotaan, että kaupungin koulut voisivat muuttua enemmän yksityiskoulujen kaltaisiksi.