Suomalaisen ihanneperheessä on pari kolme lasta – yhä useampi kuitenkin jää kokonaan lapsettomaksi

Suomalaisissa istuu tiukassa mielikuva kaksi- tai kolmilapsisesta ihanneperheestä. Toiveet ja todellisuus eivät kuitenkaan kohtaa: keskimääräinen lapsiluku pienenee ja yhä useampi jää kokonaan ilman lapsia.

Kotimaa
äiti ja poika grillaavat rannalla
Yle

Vielä 1700- ja 1800-luvuilla joka torpassa pyöri keskimäärin viisi pellavapäätä. 1970-luvulle tultaessa lasten lukumäärä putosi perhesuunnittelun, kaupungistumisen ja naisten töihin menon takia ensimmäistä kertaa alle kahden per perhe.

Tulevia veronmaksajia syntyy jatkuvasti entistä vähemmän ja keskimääräinen lapsiluku perheissä on jo 1,7. Tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta arvelee, että pian luku on 1,6.

Mukuloita pitäisi kuitenkin olla keskimäärin 2,2 eli saman verran kuin viimeksi oli 60-luvulla, jotta väestönkasvu jatkuisi tasaisena.

– Pitkällä aikavälillä yksi huolenaihe on esimerkiksi työikäisen väestön väheneminen ja huoltosuhteen aika voimakaskin heikkeneminen lähivuosina, sanoo tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta.

Eli syntyvyys pitäisi saada nousuun, jotta vanhenevalle väestölle saadaan hoitajia ja työtä tekemään. Maahanmuutto voi toki osaltaan auttaa, jos lapsia ei synny omasta takaa.

infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Joka neljäs nainen ja joka kolmas mies jää ilman tenavia 

Tällä hetkellä jo joka viides nelikymppisistä naisista ja joka kolmas miehistä ovat lapsettomia. Tutkija arvelee, että osuus kasvaa ja pian jo neljäsosa naisistakin jää kokonaan lapsettomaksi.

– Mielestäni se on aika iso luku. Lapsettomien määrä on lisääntynyt jo 20–30 vuotta eli koko sen ajan miltä meillä on luotettavia tilastoja saatavilla.

– Tämä on siinä mielessä huolestuttava kehitys, että tässä ikäryhmässä suuri osa tulee lopulta jäämään lopulta lapsettomaksi. Naisista harva saa lapsia enää yli 40-vuotiaina, miehistä vähän useampi.

– Elinikäinen lapsettomuus on meillä todennäköisesti lisääntymässä myös tulevaisuudessa.

Ongelmaa ei tietenkään ole, jos lapsia ei ole haluttukaan. Miettisen mukaan suurin osa lapsettomiksi jääneistä olisi kuitenkin toivonut lapsia.

– Tahallinen lapsettomuus on vielä aika harvinaista. Nykytiedon mukaan vain noin 3–6 prosenttia haluaa jäädä lapsettomaksi.

– Eli valtaosaltaan lapsettomuus on tahatonta.

– Lapsettomuuteen on ajauduttu joko elämäntilanteen vuoksi eli ei ole löydetty elämänkumppania silloin kuin olisi haluttu tai lapsia ei ole saatu tai haluttu silloin kun kumppani oli olemassa, toteaa Anneli Miettinen.

infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Lapsettomiksi jäävät yhä useammin myös kouluttamattomat naiset 

Mielikuva itsellisestä, koulutetusta, lapsettomasta naisesta ei enää pidä paikkaansa. Lapsettomuus on lisääntynyt myös kouluttamattomassa väestössä. Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen kertoo, että tässä suhteessa Suomi poikkeaa muista Euroopan maista, jopa Pohjoismaista.

– Aiemmin korkeasti koulutetuista naisista suurempi joukko jäi lapsettomaksi kuin vähemmän koulutetuista naisista, mutta tällä hetkellä tilanne näyttäisi kääntyvän hieman päinvastoin.

– Korkeasti koulutetut naiset pystyvät hankkimaan vähintään sen yhden lapsen ja suurempi osa vähemmän koulutetuista naisista jää lapsettomiksi.

Koulutetut ja hyvätuloiset miehet saavat kuitenkin yhä jälkeläisiä.

– Miesten kohdalla tilanne on pysynyt samana. Eli mitä korkeampi koulutus ja mitä korkeampi sosioekonominen asema miehellä on, sitä useammin miehellä on lapsia tai useampia lapsia. Miesten kohdalla perinteinen jako on säilynyt.

Tutkija lapsettomuudesta: "Tuhannen taalan kysymys"

Mistä sitten johtuu se, että alhaisen koulutustason naiset hankkivat vähemmän lapsia kuin ennen?

- Se on tuhannen taalan kysymys, mutta aiheesta ei ole kovin hyvää tutkimustietoa. Näyttäisi siltä, että parisuhteen purkautuminen eli avioerot ja erityisesti avoerot ovat aika yleisiä ja se heijastuu lasten hankintaan. Parisuhteiden purkautuminen alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä on yleisempää.

Lapsettomuus on tietenkin monen tekijän summa, mutta yksi tekijä voi olla myös elintavat. Ylipaino ja tupakointi heikentävät hedelmällisyyttä: ylipaino häiritsee kuukautiskiertoa ja tupakointi tuhoaa munarakkuloita.

– Huonot elintavat vaikeuttavat raskaaksi tulemista, ja vähemmän koulutettujen vaikeutta tulla raskaaksi voivat selittää myös terveystekijät.

Miettinen muistuttaa, että keskikoulutettujen ryhmään kuuluu suurin osa suomalaisista ja suuri osa naisista onnistuu saamaan sen lapsimäärän kun haluaakin.

Suomalaiset haluaisivat kaksi tai kolme mukulaa

Kokonaisuudessaan suomalaisten haaveet eivät kohtaa todellisuutta mitä lapsimäärään tulee. Kun suomalaisilta kysytään mikä olisi ideaalimäärä lapsia, he vastaavat että kaksi tai kolme, jopa neljä. Ja kun keskimääräinen lapsiluku on ehkä pian 1,5 epäsuhta on melkoinen.

– Aika yllättävää on, että vakiintunut näkemys on, että perheessä pitää olla kaksi tai mielellään kolme lasta. Sekä miehet että naiset ja erilaiset koulutusryhmät ovat aika yhtä mieltä tästä asiasta.

Lapsia halutaan siis enemmän kuin niitä lopulta tehdään tai saadaan.

– Suomi poikkeaa muista Euroopan maista tässä asiassa. Meillä on enemmän näitä, jotka toivovat kolmea tai jopa neljää lasta. Meidän ero toteutuneeseen lapsilukuun ja toivottuun on hiukan isompi kuin muualla.

Meillä on enemmän heitä, jotka toivovat kolmea tai jopa neljää lasta

Joko mielikuva ihanneperheestä istuu harvinaisen tiukassa suomalaisissa tai sitten vastaan tuleekin elämän realiteetit: tenavia aletaan suunnitella niin myöhään, että enempää ei ehditä tekemään ajoissa.

– Alkuvaiheessa saattaa väikkyä edessä se ajatus, että olisipa kiva kun minun perheeseeni tulisi kolme tai neljä lasta. Mutta sitten kun niitä lapsia tulee, niin sitten toiveita hilataan alaspäin sen mukaan miten elämäntiilanne tai elämänkulku osoittaa.

Tällä hetkellä lasten hankkimisen siirtämiseen voivat vaikuttaa myös taloudelliset tekijät.

– 20–30 -vuotiaat naiset saattavat siirtää lapsentekoa muutamalla vuodella työmarkkinoiden epävarmuuden vuoksi. Mutta jos lasten hankintaa siirtää kovin paljon yli 35 ikävuoden tai lähemmäs neljää kymmentä, niin sitten on kyllä riski että ei ainakaan saa sitä lapsimäärää minkä alun perin halusi, sanoo tutkija Anneli Miettinen.

Hedelmällisyys hiipuu vähitellen jo paljon ennen menopaussia

Lapsentekohaaveille voi jättää hyvästit viimeistäään siinä vaiheessa, kun naisen kuukautiset loppuvat. Kuukautiset loppuvat suomalaisnaisilla keskimäärin 51-vuotiaana, mutta vaihtelua voi olla melkoisesti: menopaussi voi ajoittua 45–55 vuoden välille.

Munasarjojen toiminta heikkenee ja munarakkuloiden määrä vähenee kuitenkin jo paljon ennen menopaussia. 35 vuoden ikää pidetään eräänä hedelmällisyyden heikentymisen rajapyykkinä.

Osaltaan menopaussin alkamisikään vaikuttaa perinnöllisyys: jos naisen suvussa on paljon aikaisen menopaussin naisia, voi olla, että hedelmällisyys laskee ja loppuu aikaisin myös tyttäreltä.

Lasta suunnitteleva ei voikaan olla täysin varma, missä vaiheessa omaa hedelmällisyyden kaartaan nainen on.

Vauvan alulle laittaminen on toki kahden kauppa. Myös miehen siittiöiden määrä ja vikkelyys vaikuttavat hedelmöittymiseen.

Miesten sperman laadun huonontumisen arvioidaan johtuvan osaltaan ympäristömyrkyistä ja kemikaaleista, kuten esimerkiksi kosmetiikassa ja muoveissakäytetyistä ftalaateista (siirryt toiseen palveluun).

Joitakin viitteitä on siitä, että nämä kemikaalit myös aikaistaisivat puberteettia ja tuhoaisivat myös naisten munarakkuloita, samalla mekanismilla kuin tupakka. Tästä ei kuitenkaan ole tarpeeksi näyttöä.

Kemikaalien on väitetty myös aikaistavan naisten menopaussia (siirryt toiseen palveluun)

Suomalaisasiantuntijat pitävät menopaussin aikaistumista kemikaalialtistuksen vuoksi mahdollisena, tosin lisää tutkimusta kaivataan. Vaihdevuosien alkamisiästä ei ole tehty tarpeeksi laajaa pitkittäistutkimusta, jotta nähtisiin, onko niiden loppuminen aikaistunut.

Toisaalta ylipainon lisääntyminen väestötasolla saattaa myöhäistää menopaussin alkamisikää.

Muokattu 7.3.2015: Korjattu kirjoitusvirheitä