Isäksi ja äidiksi tullaan aina vain myöhempään – keskimääräinen ensisynnytysikä jopa 34 vuotta

Vanhemmiksi tullaan jatkuvasti myöhempään: Helsingissä asuva ylempi toimihenkilö synnyttää pian ensimmäisen lapsensa keskimäärin 34-vuotiaana, kun keskimäärin ensimmäinen vauva synnytetään 28,5-vuotiaana. Eniten vauvoja syntyy 30–34-vuotiaille äideille. Isäksi tullaan ensimmäistä kertaa 31-vuotiaana.

terveys
Vauva pinnasängyssä.
Alex Hofford / EPA

Vaikka tyttöjen sukukypsyys on aikaistunut, lapsia tehdään tai saadaan aina vain myöhempään.

Väestöliiton mukaan paras hedelmöittymisikä naisilla on 20–25 vuoden iässä, mutta lapsia naiset saavat eniten vasta 30–34-vuotiaina.

Ensisynnyttäjien keski-ikä on jatkuvasti noussut: kun vuonna 1987 ensimmäinen lapsi saatiin keskimäärin 26,5-vuotiaana, niin vuonna 2013 ensisynnyttäjien keski-ikä oli jo 28,5 vuotta.

Naisten kuukautiset loppuvat keskimäärin 51-vuotiaina, jolloin siis viimeistään lastenhankinnalle voi heittää hyvästit. Menopaussi kuitenkin vaihtelee ja se voi ajoittua 45–55 vuoden välille.

Naisen mahdollisuudet tulla raskaaksi vähenevät kuitenkin jo ennen menopaussia: munasarjojen toiminta heikkenee ja munarakkuloiden määrä vähenee, joten hedelmöittyminen vaikeutuu jo paljon aiemmin kuin kuukautiset loppuvat. Eräänä rajapyykkinä pidetään 35 vuoden ikää.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Isäksikin tullaan yli kolmikymppisenä

Myös isäksi tullaan jatkuvasti myöhempään: Tilastokeskuksen mukaan ensi kertaa isäksi tullaan keskimäärin 31-vuotiaana. Vuonna 2000 mies sai ensimmäisen lapsensa keskimäärin 30-vuotiaana.

Kaikkien vastasyntyneiden lasten isien keski-ikä on noin 33 vuotta, kun viisitoista vuotta sitten keskimääräinen ikä oli 32.

Miesten parasta hedelmällisyysikää on vielä vaikeampi arvioida kuin naisten, mutta Väestöliitosta kerrotaan, että noin 40-vuotiaana hedelmällisyys alkaa heiketä. Jotkut tosin voivat saada lapsia vielä 60- tai jopa 70-vuotiaana.

"Synnyttäjien keski-ikä sosioekonomisen aseman mukaan" -grafiikka.
Ensisynnyttäjien keski-ikä vuonna 2013.Yle Uutisgrafiikka. Lähde: THL / Syntymärekisteri

Stadilainen asiantuntija tai johtaja synnyttää ensi kerran pian keskimäärin 34-vuotiaana

Viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana ensisynnytysikä on selvästi myöhentynyt, erityisesti ylemmissä koulutusryhmissä.

Helsinkiläinen, ylempi toimihenkilö synnyttää ensimmäistä kertaa lapsen pian jo 34-vuotiaana. Sen sijaan työntekijäkanssasisarensa saa ensimmäisen lapsensa lähes viisi vuotta aiemmin.

– Kyllähän näissä luvuissa näkyy se trendi, että korkeammin koulutettujen lastenhankinta siirtyy myöhemmäksi. Erityisesti tämä näkyy pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, toteaa erikoistutkijaReija Klemetti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

– Meitä edeltävät sukupolvet vakuuttelivat meille, että hankkikaa ensin työ ja ammatti, ja sitten vasta perhe. Tämä oppi on mennyt perille.

Tietysti syitä on monia, mutta Klemetin mukaan yhteiskunnan pitäisi tukea paremmin lasten hankkimista nuoremmalla iällä.

– Esimerkiksi jos yliopisto-opiskelija saa lapsen ja alkaa saada lapsilisää, niin hän ei saakaan enää asumislisää.

– Suomessa yliopisto-opiskelijat ovat lisäksi paljon vanhempia kuin muissa Euroopan maissa ja se on yksi syy, minkä takia lastenhankinta lykkääntyy.

Koulutetuimmat trendsettereinä myös lastenhankinnassa

Klemetti arvelee, että myös alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevat myöhentävät ensimmäisen tenavan hankkimista: kuten yleensäkin trendeillä on tapana, niin myös lastenhankkimisessa tavat valuvat ylemmistä yhteiskuntaluokista alaspäin.

– Tässä puhutaan niin sanotusta suodattumisilmiöstä. Kun mitä tahansa asiaa tarkastellaan sosiekonomiselta kannalta, niin ylemmän toimihenkilöluokan käyttäytyminen valuu pikku hiljaa alemmas kuin hiekka tiimalasissa.

Eli jos alempi luokka on seurannut ylempää luokkaa myöhäistämällä lasten hankkimista, voisi trendin seuraaminen kääntyä myös toisinpäin.

– Sopiikin toivoa, että ylempi luokka ymmärtäisi ajoittaa lasten hankinnan aikaisemmaksi, joilloin se onnistuu paremmin ja siihen liittyy vähemmän riskejä.