"Aina tuulee, kun ollaan tarpeeksi ylhäällä"

Töysäläisen Terho Riihon tuulivoimala on pyörinyt sähköä vuodesta 2009 lähtien. 50 metrin korkeudessa on tuullut alkuvuodesta tavallista enemmän, sillä keskivertohelmikuun 14000 kilowattitunnin sijaan myllyn energiantuotanto oli nyt 45000 kilowattituntia. Riiho kehottaakin hyödyntämään tuulen tuottaman ilmaisen energian.

luonto
Tuulimylly
Tuurin tuulimyllystä on tullut maanmerkki. Birgitta Vuorela/Yle

Töysäläisen Terho Riihon tuulivoimala nousi Tuurin maisemaan vuonna 2008 ja seuraavana vuonna sillä alettiin tuottaa energiaa. Töysässä mylly on nähtävyys eikä kritiikkiä sen suhteen ole juuri kantautunut ainakaan omistajansa korviin.

– Ei ole palautetta tullut sen jälkeen, kun se on tässä pystyssä ollut. Aina, kun tulee uusia asiakkaita, ne ihmettelee ensin, että eihän tuosta mitään kuulukaan, Terho Riiho kertoo.

– Tätä on pidetty tähän asti nähtävyytenä. Kukaan ei ole sanonut, että onpa ruma.

Ihmiset ihmettelevät hiljaista ääntä

Riihon tuulivoimalan napakorkeus on 50 metriä ja siiven halkaisija 45 metriä. Paljon puhuttua tuulivoimalan ääntä ei juuri kuulu ainakaan aivan voimalan juurella.

– Se on noin 50 metriä korkea ja pitää mennä suunnilleen yhtä kauas myllystä, kun se alkaa yhtään kuulua, Terho Riiho toteaa. Hänen mukaansa joskus pitää mennä ikkunasta tarkistamaan, että voimala pyörii, kun sitä ei korvin sisälle kuule.

– Tuotantoon voimala menee, kun tuulen nopeus on 1,7 metriä. Sen jälkeen se alkaa tuottaa, Riiho sanoo ja toteaa, että aluksi energiantuotanto on viiden kilowatin paikkeilla, mutta kasvaa, kun tuuli yltyy.

Äänikin voimistuu, kun tuotanto lisääntyy.

Tuulivoimala Töysässä.
Terho Riihon tuulivoimala näkyy lakeudella kauas. Birgitta Vuorela/Yle

– 160 kilowattia on raja, kun voimala siirtyy nopealle puolelle, mutta sekään ei tee kuin kymmenen kierrosta lisää roottoriin. Ei sekään (ääni) ole iso, mutta toki isompi kuin nyt, Riiho sanoo.

Terho Riiho kertoo seuranneensa keskustelua tuulivoimalan äänestä jonkin verran. Ääni tulee esille myös asiakkaiden kanssa keskustellessa.

– Kun tänne tulee ihmisiä ja ihmettelee, kun ei enempää kuulukaan. Ihmisten ajatuksiin on täysin keskustelulla saatu se, että siinä on kova meteli, vaikkei ole, Riiho toteaa.

Hyvätuulinen helmikuu

Vuonna 2008 hankittu tuulivoimala oli Terho Riihon mukaan puolen miljoonan euron investointi, joka maksaa itsensä takaisin parissa kymmenessä vuodessa.

– Puhutaan, että tuulivoimala on veronmaksajille kallista. Ei pidä tässä paikkaansa, kun ei ole minkäänlaisia avustuksia saatu. Ei ole maksanut veronmaksajille penniäkään.

Riiho kertoo, että tuulivoimalan tuottamasta 365000 kilowattitunnin vuosituotannosta osa, noin 65000 kilowattituntia, jää yli oman tarpeen verkkoon syötettäväksi. Keskivertohelmikuun tuotanto on hänen mukaansa ollut 14000 kilowattitunnin paikkeilla, mutta tänä vuonna helmikuu oli tuulinen ja tuotanto nousi 45000 kilowattituntiin.

Terho Riiho puhuukin tuulivoiman tuottamisen puolesta.

– No, se olisi mielestäni kansantaloudellisesti järkevää. Päästetään valtava määrä ilmaista energiaa hukkaan, jos ei aleta enemmän hyödyntämään. Tuulet on aivan hyvät, kun tehdään tarpeeksi ylhäälle. Aina tuulee, kun ollaan tarpeeksi ylhäällä.

Artikkelin tuotantomääreitä on korjattu kilowateista kilowattitunneiksi 6.3.2015 klo 11.00.