Kristityt, muslimit ja juutalaiset kävelivät ennakkoluuloja vastaan Helsingissä

Uskonnolliset johtajat halusivat osoittaa ystävyyttä ja rauhantahtoa kiertämällä yhdessä kolmen suuren uskonnon pyhäköt.

Kotimaa
Ortodoksisen seurakunnan rovasti Heikki Huttunen, luterilaisen kirkon piispa Irja Askola, Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik ja Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar ystävyyskävelyllä kolmea pyhäkköä yhdistävällä reitillä Helsingissä.
Ortodoksisen seurakunnan rovasti Heikki Huttunen, luterilaisen kirkon piispa Irja Askola, Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik ja Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar ystävyyskävelyllä kolmea pyhäkköä yhdistävällä reitillä Helsingissä.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Suomen islamilaisen yhdyskunnan moskeijan ovi kävi ystävyyskävelyn alla taajaan. Imaami Anas Hajjarin luotsaamaan pyhäkköön asteli ortodoksipappeja mustissa kaavuissaan, kipapäinen juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja ja liperikaulaisia luterilaispappeja.

Helsingin piispa Irja Askolalle ystävyyskävelyyn osallistuminen oli itsestäänselvyys. Hyökkäys ranskalaisen satiirilehden toimitukseen ja kööpenhaminalaiseen synagogaan ovat kiristäneet tunnelmaa, jonka liennytys on Askolan mukaan myös piispan velvollisuus.

– Eurooppalaiset uhkakuvat ja esimerkiksi Isis-järjestö tuottavat ymmärrettävästi pelkoa, mutta on tärkeää, että me kristityt emme lähde viholliskuvien luomisen tielle vaan haemme aktiivisesti yhteyttä muihin.

Piispa Askola iloitsi yli satapäisestä, monenkirjavasta ihmisjoukosta joka lähti astelemaan Lönnrotinkadun moskeijalta kohti Vanhaa kirkkoa. Rupattelevan seurueen kärjessä käveli Suomen lippua kantanut juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik. Kävelyllä haluttiin kertoa paitsi sopuisasta rinnakkaiselosta, myös uskonnon positiivisesta puolesta.

– Luulen, että monet suomalaiset uskovat korkeampaan voimaan. En tiedä, onko sillä väliä onko kyse Jumalasta vai jostain muusta, kunhan ajatellaan että ei olla tässä maailmassa yksin. Ajatus siitä, että joku huolehtii, antaa voimavaroja, Nadbornik pohdiskelee uskonnon hyviä puolia.

Muslimit ja juutalaiset ottelevat pallokentällä

Maallisessa yhteiskunnassa ennakkoluulot uskovia kohtaan ovat yleisiä. Piispa Irja Askola kertoo saamansa sähköpostipalautteen ja salakuuntelemiensa ratikkakeskustelujen antavan kristityistä kuvan sisäänpäin kääntyneinä ja tuomitsemiseen taipuvaisina.

– Minä ajattelen, että kristinuskon syvin idea on ilo, anteeksiantamus ja luottamus siihen, että elämä kantaa.

Juutalainen Nadbornik taas haluaisi eroon siitä yleisestä käsityksestä, että muslimit ja juutalaiset ovat toistensa kimpussa. Hän muistuttaa Helsingin juutalaisten ja tataarien pelanneen jalkapalloa yhdessä vuosikymmenten ajan. Ajatus jalkapalloperinteen avaamisesta tataarien lisäksi muillekin muslimeille innostaa Anas Hajjaria, mutta imaami itse ei enää lupaa peleihin osallistua.

Aamupäivän ystävyyskävely jatkui Vanhan kirkon rappusilta juutalaiselle synagogalle, noin puolen kilometrin päähän. Synagogan rappusilla luettiin yhteinen julkilausuma. Viesti päättäjille oli, että monikulttuurisuus on voimavara ja kriittisen ajatteluun kasvattava uskonnonopetus paras suoja vihapropagandaa vastaan.

Islamin opetuksen määrä ja laatu haasteena

Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Anas Hajjar kertoo, että sekä islamin opetuksen määrässä että laadussa on yhä parantamisen varaa.

– Meillä on ollut jo parinkymmenen vuoden ajan se ongelma, että opettajia ei ole ollut tarpeeksi eikä opetus ole ollut riittävän tasokasta. Olemme yrittäneet korjata tilannetta, tuottaneet oppimateriaalia ja opettajiakin on koulutettu lisää, mutta toisaalta muslimiväestö kasvaa koko ajan.

Synagoga oli uusi kokemus Pihlajamäen ala-asteen neljällekymmenelle muslimioppilaalle, jotka olivat matkustaneet keskustaan islamin opettajansa Idir Cherefin kanssa. Cheref paimensi koululaisjoukkoa hyväntuulisena.

– Kun kuulin tästä pari päivää sitten, ajattelin että tosi hienoa, pakko päästä mukaan. Tietysti koulumaailmassa tällainen vaatii järjestelyä, vanhempien lupia ja muuta, mutta onneksi tämä onnistui.

Cherefin oppilas Abdullah piti ystävyyskävelyssä antoisimpana sitä, että sai kävellä poliisiauton perässä. Poliisit seurasivat vierestä hyväntuulista ja rauhassa edennyttä kävelyä, johon osallistui noin 130 ihmistä. Virkavaltaa ihailleilla koululaisilla oli niin paljon kysymyksiä, että poliisi kävi tuikkaamassa Cherefin käteen käyntikorttinsa ja lupasi poiketa Pihlajamäen ala-asteella paremmalla ajalla.