Lobataan, invataan ja headshotataan – englannistuminen ei ole välttämättä huono ilmiö

Tietokonepelien maailmassa viihtyvät nuoret joinaavat, invaavat, liivaavat ja jopa headshottaavat. Englantipohjaisten sanojen omiminen suomenkieleen ei sinänsä ole kielteinen ilmiö, sanoo äidinkielen lehtori Ilkka Mäkelä. Uuden sanan on kuitenkin sovittava myös suomen kielioppiin tullakseen käytetyksi.

ilmiöt
Nuori mies käyttää tablettitietokonetta.
Mikko Kuusisalo / Yle

Ennen vanhaan suomen kieleen tuli slangisanoja ruotsista, saksasta ja jopa venäjästä. Toisin on nyt. Nyt suomenkielen ja monen muunkin kielen slangi on englantipohjaista.

– Mielenkiintoista on tämä toisen maailmansodan jälkeinen "uusi latinamme" eli englanti, joka näkyy jopa saksan kielessä. E-mail on ihan saksankieltä ja handy kännykkä, tietää esimerkkejä äidinkielen lehtori Ilkka Mäkelä Seinäjoen lukiosta.

Mäkelän mukaan kyseessä on ilmiö, ei ongelma.

– Millainen merkitys englannin kielellä on suomalaisten elämässä -aiheesta on tehty tutkimuskin, joka oli äidinkielen esseekokeessa syksyllä 2013. Siinä oltiin sitä mieltä, että se rikastuttaa ja edistää monikulttuurisuutta, Ilkka Mäkelä muistaa.

– Jos ihminen kapeutuu käyttämään pelkkää englanninsekaista kieltä, se ei ole hyväksi, mutta kokonaisuutena rikastuttaa, Mäkelä toteaa.

Formatoida vai alustaa

Ilkka Mäkelä arvioi, että erityisesti nuorille pojille englantilähtöistä termistöä tulee kieleen tietokonepeleistä.

– Nuoret kaappaavat sanoja samoin kuin kuvia kuvakaappauksella, Mäkelä sanoo. Esimerkkejä pelimaailmasta tulleista sanoista ovat ainakin dissata, feilata, seivata ja skypettää.

– Kuulin, että jos pyydetään joku kaveri peliin, niin hänet invataan. Pelistä liivataan, kun lähdetään pois ja joinataan, kun liitytään mukaan. Ehkä se on jonkinlaista helppoutta, Mäkelä miettii.

Ja muitakin esimerkkejä on:

– Kun puhutaan siitä, miten termit otetaan suoraan pelistä, niin aika järisyttävä esimerkki on "mä headshottaan sut" eli ammun sinua päähän, Ilkka Mäkelä kertoo.

Lobataan ja formatoidaan

Tietokonemaailmasta on tullut suomeen myös sanoja, jotka meille on omaksuttu sellaisenaan. Vaikka osaa onkin koitettu suomentaa välillä.

– Hyvä esimerkki on lobata. Kilpailun kautta koitettiin keksiä, mikä sana voisi olla (sen suomennos). Joku keksi "suhteilla", mutta se ei toiminut ja joku "aulailla". Kyllä se on edelleen lobata-verbi, joka tuntuu hyvältä ja on ihan mahdollinen, Ilkka Mäkelä miettii.

– Muistan, kun oli formatoida-sana ja puhuttiin, että pitää alustaa. Kyllä nyt formatoidaan.

Osa englanninkielisistä sanoista ei sovi suomen kielioppiin. Silloin suomentaminen puoltaa paikkaansa.

– Ongelma on, että englannista suomeen otettuja sanoja käytetään niin, että suomen kielioppijärjestelmä ei hyväksy niitä tai että niitä käytetään jäykästi, oudosti tai taivutetaan hassusti, Mäkelä sanoo.

Ilkka Mäkelän arvion mukaan englannistamisen suurin aalto on jo väistymässä esimerkiksi työtehtävänimikkeissä ja palveluissa.

– Aletaan miettiä sitä, että tehtävänimikkeen pitää tarkoittaa sitä, mitä halutaan eli se ilmaisisi paremmin työtehtävää, Mäkelä miettii.

Suomalaiset syövät kuitenkin vielä take away -pizzaa.