Oululaiset alistuvat kirjastojen myllerrykseen – jopa kaupungin johdossa ihmetellään

Oulussa kirjastorakennukset tyhjenevät, kun kirjastot siirtyvät koulujen yhteyteen ja omatoimikirjastoiksi. Omatoimikirjastojen kulut kuitenkin ovat alkuvaiheessa isommat kuin tulevat säästöt. Kaupungin mukaan kyse ei ole lakkautuksista, vaan palvelujen yhdistämisestä.

Oulu
Oulussa useat kirjastot toimivat osin tai kokonaan omatoimikirjastoina.
Oulussa useat kirjastot toimivat osin tai kokonaan omatoimikirjastoina.Anna Leppävuori / Yle

Oulun apulaiskaupunginjohtaja ihmettelee, että kirjastoverkon muutokset eivät ole herättäneet oululaisissa kovinkaan suuria tunteita. Hän kertoo, että kirjaston tapahtuneista ja kaavailluista muutoksista ei ole tullut juuri palautetta.

– Itse asiassa sanoisin, että hämmästyttävän vähän. Minulle suoraan ei ole tullut yhtäkään palautetta. Kun Espoossa 2005 käsiteltiin kirjastoverkkoa, palautetta tuli aivan valtavasti, Piia Rantala-Korhonen sanoo.

Rantala-Korhonen miettii hetken, kun häneltä kysyy, olisiko oululaisilla ollut syytä valittaa tai laittaa palautetta.

– Jaa. Siinä mielessä varmaan kuntalaisten on syytä olla hereillä tässä asiassa, että kirjasto on kuitenkin yksi kaikista käytetyimpiä kunnan palveluita.

Itsepalvelu tulee ensin kalliiksi

Oulussa on nipistetty rahaa kirjastorakennuksista ja kirjastohenkilöstöstä. Trendejä on kaksi: kirjastoja siirretään koulujen yhteyteen niin sanotuiksi kombikirjastoiksi ja muutetaan omatoimikirjastoiksi, joissa henkilökunta ei ole koko aikaa paikalla. Rantala-Korhonen sanoo, että kyse ei ole lakkauttamisesta, jos kirjasto siirtyy koulukirjaston yhteyteen.

– Kyllä kyseessä on palvelujen yhdistäminen saman katon alle. Se ei varmaan koululaisia tai kuntalaisia häiritse, että samaa kirjastopistettä käyttävät useamman ikäiset käyttäjät.

Vaikka rahaa on säästynyt tilasta ja henkilöstöstä, kokonaisuudessaan kulut ovat kasvaneet.

Se ei varmaan koululaisia tai kuntalaisia häiritse, että samaa kirjastopistettä käyttäbät useamman ikäiset käyttäjät.

Piia Rantala-Korhonen

– Itse asiassahan tässä ensi vaiheessa tulee jopa lisäkustannuksia, kun varaudutaan itsepalveluun. Me tarvitsemme kulunvalvontajärjestelmät ja uudet lukitussysteemit, että omalla kirjastokortilla ja pinkoodilla pääsee sisään.

Kirjastolaitteet ovat melko hintavia. Esimerkiksi yhden palautusautomaatin hinta on noin neljä-viisikymmentänkymmentätuhatta euroa. Rantala-Korhonen muistuttaa, että yhden henkilötyövuoden hinta on noin neljäkymmentätuhatta euroa, joten laitteet maksavat itsensä takaisin joissain vuosissa.

Alaikäisenä ei asiaa iltaisin kirjastoon yksin

Omatoimikirjastoon ei myöskään pääse ilman kirjastokorttia eikä yksin alle 18-vuotiaana. Rantala-Korhonen huomauttaa, että omatoimikirjastojen ovia voidaan toisaalta pitää myöhään auki.

– On hyvä muistaa, että kun tarkastellaan lähikirjastojen aukioloaikoja, ne ovat henkilökuntamiehityksellä olleet aika suppeat. Ei se ole mahdollistanut läheskään joka ilta asiointia kirjastossa. Luulen, että se kuitenkin helpottuu, että pääsee äidin tai isän tai isovanhempien kanssa kirjastoon iltaisella.

Kirjaston hyllytila usein kutistuu, kun kirjastosta tulee kombikirjasto. Rantala-Korhosen mukaan varastosta kuitenkin voi aina tilata niitä kirjoja, jotka eivät ole mahtuneet hyllyyn.

Lisää muutoksia tulee

Lisää muutoksia kirjastoverkkoon on luultavasti tulossa. Joitain muutoksia on esitettykin palveluverkkosuunnitelmassa, joka tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn taas maaliskuussa, mutta josta tosin tuskin saadaan päätöksiä tämän hallituskauden aikana.

En usko, että meillä on jatkossa samanlaisia aineistolainaamoita kuin tällä hetkellä.

Piia Rantala-Korhonen

Rantala-Korhosen mukaan kirjastot ovat laajemminkin murroksessa.

– En usko, että meillä on jatkossa samanlaisia aineistolainaamoita kuin tällä hetkellä. Kirjaston rooli tulee olemaan entistä enemmän kuntalaisten yhteinen tila. Ehkä entistä suurempi osa tiedosta tulee liikkumaan netin kautta.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus