Rovaniemellä vähän mielenterveystyöntekijöitä – Masentuneelta vaaditaan oma-aloitteisuutta

Rovaniemellä pitäisi suositusten mukaan olla ainakin kolmannes lisää työntekijöitä avohoidon parissa.

terveys
Nainen katsoo sälekaihdinten välistä ulos.
Yle

Palveluesimies Riitta Liinamaa ei silti kannata vain resurssien lisäämistä, vaan pitää tärkeämpänä sitä, miten uusia resursseja kohdennettaisiin.

...ei se elämä muutu terapiassa juoksemisella.

Palveluesimies Riitta Liinamaa

– Kyllähän se tulva tänne on valtava. Työterveysasemilta, terveyskeskuksilta, yksityisiltä ja YTHS:ltä tulee kuukaudessa keskimäärin 20 lähetettä ja lisäksi 50-70 ihmistä ottaa meihin itse yhteyttä, Liinamaa kertoo.

Asiakastyöryhmään jossa päätetään hoidosta on kuukauden jono ja itse terapiaankin saa jonottaa.

– Myös nuorten puolella eli 15-21 -vuotiaille tarkoitetussa hoidossa meillä on vain kolme työntekijää ja sehän on aivan liian vähän, Tänä vuonna saadaan onneksi siihen kuitenkin kaksi uutta työntekijää, Liinamaa lisää.

Kemissä lähes tuplasti enemmän työntekijöitä

Rovaniemellä on avohoidon parissa 24 työntekijää, kun palveluesimies Riitta Liinamaan mukaan Rovaniemellä pitäisi suositusten mukaan olla vähintään 36 työntekijää. Tilanne on kuitenkin parantunut huimasti viimeisen vuoden aikana kun Rovaniemelle on palkattu yhdeksän uutta työntekijää. Luvuissa eivät ole lääkärit, sillä kaikki psykiatrit tulevat ostopalvelun kautta.

Vertailun vuoksi esimerkiksi Kemin kaupungilla on tuplasti työntekijöitä väkilukuun suhteutettuna. Rovaniemen kaupunki ostaa toisaalta kuntoutuspalveluita mielenterveyskuntoutujille esimerkiksi Settlementiltä ja Eduro-säätiöltä. Liinamaa ei silti kannata vain sokeaa työntekijöiden lisäämistä.

– Kaupungin päättäjienkin joukossa ymmärretään nyt että meillä on työntekijöitä liian vähän. Mutta kuitenkin sellainen että lisättäisiin yhtäkkiä hirveänä työntekijöitä miettimättä että miten palveluita kehitetään ei ole järkevää.

Kaupungin mielenterveyspalvelut ovat jakautuneet kolmeen tiimiin, mielitiimiin, kuntoutustiimiin ja psykoterapeuttiseen tiimiin. Mielitiimi on palveluiden etulinja minne ohjataan itse yhteyttä ottaneet jossa asiakkaille tarjotaan viisi käyntikertaa. Noin kolmasosa tulee autetuksi näillä käyntikerroilla, mutta kaksi kolmasosaa ohjataan kahteen toiseen tiimiin. Lähetteellä tulevat ohjaavat asiakastyöryhmään jossa pohditaan mikä olisi oikea hoitomuoto. Asiakkaan kanssa pohditaan vaihtelevassa työryhmässä psykiatrin ja parin työntekijän kanssa mikä olisi sopiva apukeino. Liinamaan mukaan vuosien yksityisterapiaan ei enää ole varaa.

Läheiset mukaan

– Ongelmiahan tulee olemaan yhteiskunnassa aina, kyse on siitä että miten me ratkaistaan ne. Minä peräänkuulutan sitä että läheiset pitäisi saada mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa prosessiin, läheisten tuki on hirveän tärkeää. Tutkimusten mukaan läheisten mukanaolo auttaa huomattavasti paranemisprosessia, mutta meillä on edelleen se näkemys että mielenterveysasiat ovat ihmisten oma ongelma eikä niillä haluta kiusata muita. Vaikka tottakai se vaikuttaa läheisiin, Liinamaa sanoo.

Huolimatta työntekijävajeesta Rovaniemellä tehdään parhaansa sen suhteen, että terapiakäynnit olisivat mahdollisimman tiuhaan.

– Päivittäisiin tapaamisiin meillä ei ole tietenkään mahdollisuutta, mutta viikon-kahden välein. Pitää myös muistaa että ei se elämä muutu terapiassa juoksemisella. Se täytyy muuttaa siellä muualla, Liinamaa kuittaa.

– Se on myös asiakkaan omalla vastuulla. Mihin sitä haluaa terapiassa sitoutua, mihin pystyy sitoutumaan ja mitä terapiasta haluaa saada irti.

Masentuneelta vaaditaan omaa motivaatiota - "Kun ei edes pääse sängystä ylös"

Toipuva mielenterveyspotilas Riikka (nimi muutettu) ei ymmärrä mielenterveyspalveluiden toimintaa ja kysenalaistaa niiden toimivuuden. Hän päätyi YTHS:ltä (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätion) kautta kaupungille vuoden YTHS -asiakkuuden jälkeen. YTHS ei liity kaupungin mielenterveystoimintaan mutta ohjaa osan potilaistaan kaupungille.

– YTHS:n psykologiajat olivat usein puolentoista kuukauden välein ja kun oli joka päivä hankalaa niin ei se oikein auttanut. Minut ohjattiin sitten hakemaan kaupungille Kelan tarjoamaan terapiaan. Minun piti käydä psykiatrilla joka antoikin minulle sitten lähetteen terapiaan ja olin että jes, nyt kaikki on helppoa ja kivaa. Sitten sain selville että minun pitäisi etsiä ja valita jostain netistä kolme kaupungin terapeuttia jostain suuresta listasta, järjestää tapaamisaika kaikkien kanssa ja käydä juttelemassa jokaisen kanssa ennenkuin se terapia voitaisiin edes laittaa vireille. Kun en edes uskaltanut aukaista omaa sähköpostiani, niin se soittaminen tuntui aivan ylivoimaiselta ja mahdottomalta.

– Lopulta se lähete sitten jäi käyttämättä ja kuulin sitten myöhemmin että se umpeutuukin tietyn ajan jälkeen. Olisin tarvinnut jonkun ihmisen joka olisi vain hetken auttanut että mistä etsiä ja kenet ja katsonut että varmasti soitan. Sen sijaan YTHS:ltä sanottiin kun soitin ja kysyin lähetteeseen apua että 'No, tässähän se motivaatio sitten punnitaan haluaako sinne terapiaan vai ei'.

Etsivä nuorisotyö auttoi

Lopulta Riikka löysi kuitenkin apua Etsivän nuorisotyön piiristä jossa joku auttoi ja katsoi olan takana että hän varmasti maksoi laskut sekä selvitti yhdessä hänen kanssaan mitä hänen pitäisi tehdä kouluhommien ja muiden elämän tärkeiden asioiden suhteen.

Etsivää nuorisotyötä ei Riikalle suositellut kukaan virallisista tahoista, vaan sen etsi hänelle Riikan Keski-Suomessa asuva äiti netistä.

– En ymmärrä että kun on tämmöinen palvelu joka auttaa juuri siinä mistä valitan että ei onnistu, niin miksi sitä ei koskaan mainostettu minulle, Riikka ihmettelee.