Lapin lentomäet ovat yhä kuntien hankelistoilla

Lapin lentomäkihankkeita ei ole haudattu eikä unohdettu. Kemijärven Suomutunturin ja Ylitornion Aavasaksan lentomäet ja mäkikeskukset ovat yhä kuntien hankelistoilla.

Kotimaa
Aavasaksan lentomäki
Jorma Korhonen selvittää, mitä kuuluu Suomutunturin ja Aavasaksan mäkikeskushankkeille. Kuvassa Ylitornion Aavasaksa, johon on suunniteltu katettu mäkikeskus. Kuva: Eelis Pulkkinen

Kemijärven Suomutunturille piti rakentaa maailman suurin lentomäki. Mäessä oli määrä ensimmäisenä maailmassa hypätä yli 250 metriä.

Kunnian yli 250 metrin rajan ylittymisestä sai Norjan Vikersund. Helmikuun 14. päivänä maailmancupin osakilpailussa Slovenian Peter Prevc hyppäsi Vikersundissa tasan 250 metriä.

Sillä maailmanennätyksellä Prevc todisti, että Vikersundin mäen remontti on onnistunut ja mäki on nyt maailman suurin.

Tuollaiset pitkät hypyt ovat komeita katsottavia ja kyllähän yleisö niitä kaipaa, varsinkin kun ne tänä päivänä ovat urheilijalle varsin turvallisia.

Lentomäki ja pitkät hypyt kohottavat myös mäkiurheilun imagoa. Suuriin mäkiin hyppääjät kasvavat pienempien kautta.

Tässä vaiheessa on hyvä kysyä, mihin katosivat takavuosien huimat ja paljon puhutut Suomen lentomäkihankkeet: Kemijärvellä Suomutunturin lentomäki ja Ylitorniolla Aavasaksan lentomäki? Vieläkö elää toive mäkien rakentamisista, tai onko parempi puhua urheilukeskuksista?

Suomun yleistilanne vaikeuttaa

Kemijärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Nivala sanoo, että Suomun lentomäki on hankkeissa mukana.

– Sitä ei ole poistettu. Se on vain sen takia jäänyt takavasemmalle, koska Suomun matkailukeskuksen yleistilanne on niin vaikea.

Vielä muutama vuosi sitten Suomun lentomäkeä suunniteltiin varsin uutterasti. Mäen sijaintipaikalla tehtiin seikkaperäisiä tutkimuksia ja mittauksia ja todettiin, että se on hyvä paikka lentomäelle.

Hankkeen merkittävä puolestapuhuja oli nyt jo edesmennyt Jouko Törmänen, Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) mäkijaoston puheenjohtaja.

Nivala uskoo, että Suomulle laaditut suunnitelmat, tutkimukset ja selvitykset pätevät tänä päivänäkin. Maa-alue on kaupungin hallinnassa.

– Ehkä jotkut asiat tarvitsee päivittää. Mäkisuunnitelma sinänsä hyvin nykyaikainen, hän sanoo.

Ei pelkkä lentomäki - monipuolinen keskus

Heikki Nivala tähdentää, että varsinainen lentomäki olisi vain yksi osa Suomun urheilu- ja vapaa-ajankeskusta. Alueelle on sijoitettu myös useita nykyaikaisia rinnelajeja.

Tärkeänä on pidetty myös stadionin kesäkäyttöä.

Suomun lentomäkihanke siis jatkuu ideana ja ajatuksena.

– Kemijärven kaupungille on Suomun suhteen kuitenkin tärkeintä, että se saataisiin matkailukeskuksena toimimaan, painottaa Nivala.

– Nythän se ei toimi. Suomulle tarvittaisiin yrittäjä, joka määrätietoisesti lähtee pyörittämään hotelli- ja ravintolatoimintaa ja ylläpitämään laskettelurinteitä. Se on ykkösjuttu.

Katettu mäki ratkaisu tuuliongelmiin

Ylitornion kunnanjohtajan Tapani Melaluodon mukaan katettu mäkiurheilukeskus olisi ratkaisu lajia haittaavaan tuuliongelmaan.

Nyt tuulten ja pistehyvitysten kanssa konstailu latistaa mielenkiintoa lajia kohtaan ja ajaa ihmiset pois katsomoista.

– Kuntahan on tehnyt Aavasaksalla Tornionjokivarren yleiskaavan muutoksen, joka pitää sisällään katetun mäkikeskuksen. Valtuuston päättämästä kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen ja nyt se on siellä valitustiellä, hän sanoo.

Oikeuslaitoksen odotetaan jo lähiaikoina ratkaisevan, pitääkö se kaavapäätöksen voimassa, vai ei. Museovirasto on yksi valittaja.

Mäkikeskus sijoittuu Aavasaksan kansallismaisemaan.

Melaluoto tähdentää, että ei ole tarkoitus, että kunta rakentaisi mäkikeskuksen. Se vain luo sille mahdollisuuden muun muassa juuri kaavoituksella.

Kemijärven lentomäen hinnaksi arvioitiin aikoinaan noin 13 miljoonaa euroa. Ylitorniolle Aavasaksalle suunniteltu katettu lentomäki - mäkikeskus olisi kolme kertaa kalliimpi.

Suurin osa rahoituksesta hankittaisiin vapailta markkinoilta.

Markkinarakoa voisi olla?

Ylitornion kunnanjohtajan Tapani Melaluodon mielestä on vaikea arvioida, minkälainen markkinarako olisi katetulla mäkikeskuksella.

– Aika näyttää tuleeko joskus tilanne, että näitä katettuja mäkiä ruvetaan rakentamaan. Kalliitahan ne ovat.

– Tuulen haittaamia kisoja on kyllä ollut paljon tänä talvenakin ja kilpailuja on jouduttu perumaan. Siinä valossa voisi vetää johtopäätöksen, että Aavasaksan kaltaiselle suunnitelmalle olisi markkinarakoa, Melaluoto sanoo.