Hedelmöityshoidot läpikäynyt äiti: ”Raskainta olivat jatkuvat pettymykset”

Maria Kelter haluaa rohkaista naisia hankkiutumaan aiemmin hedelmöityshoitoihin. Mikäli äidiksi haluava lykkää hoitoja, todennäköisyys raskaaksi tulemisesta pienenee. Kelter tuli raskaaksi 44-vuotiaana, eikä se käynyt helposti.

Kotimaa
Maria Kelter  on 44-vuotias ja tuleva äiti. Hän tuli raskaaksi luovutetun munasolun avulla. Kelter kannustaa naisia aloittamaan lapsenhankinnan ajoissa: lapsenteko voi viedä voimat ja rahat.
Maria Kelter on 44-vuotias ja tuleva äiti. Hän tuli raskaaksi luovutetun munasolun avulla. Kelter kannustaa naisia aloittamaan lapsenhankinnan ajoissa: lapsenteko voi viedä voimat ja rahat.

Hedelmöityshoitojen avulla raskaaksi tullut Maria Kelter kuvailee tarinaansa sanalla suivaantuminen.

– Olen ollut kymmenen vuotta valmis perustamaan perheen. Mutta olen ollut sellaisissa parisuhteissa, joissa sitä ei vain tapahtunut. Viimeisessä parisuhteessa olin 41-vuotias, kun suivaannuin, Kelter kertoo Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Suivaantumisen jälkeen Kelter päätti toimia. Hän marssi hedelmöityshoitoihin ja päätti hankkiutua raskaaksi yksin.

Toivottuun lopputulokseen ei kuitenkaan päästy nopeasti, vaan raskaudesta tuli totta ”parin vuoden” hoitojen jälkeen.

– Olen kuullut useita tarinoita, että seitsemän vuotta on yritetty. Haluan sanoa itseäni nuoremmille naisille hyvin painokkaasti, että viimeistään 35-vuotiaana pitää miettiä, olenko valmis siihen, etten saa lasta.

Keltnerin mukaan kyse on myös rahasta. Hän budjetoi aluksi 7 000 euroa hedelmöityshoitoihin, mutta kulut kolminkertaistuivat ajan myötä. Rahoittaakseen hoidot Kelter teki kahta työtä.

Kustannukset eivät kuitenkaan olleet hedelmöityksen inhottavin puoli.

– Raskainta olivat jatkuvat pettymykset. Niiden jälkeen piti kerätä voimat ja yrittää vielä uudestaan.

Sen jälkeen kun Keltnerin omat munasolut loppuivat, hän sai 15 luovutusmunasolua. Näistä vasta yhdeksäs tuotti toivotun tuloksen eli raskauden. Pelko, siitä että luovutetutkin munasolut loppuvat, oli läsnä.

Hedelmöityshoidot eivät toimineet kuten Kelter oli kuvitellut.

– Kuvittelin, että menen sinne ja sitten olen heti raskaana. Mutta ei se ihan sillä tavalla mennytkään.

Positiivista palautetta suorasta puheesta

Kelter tuli ”ulos kaapista” vuodenvaihteessa, kun raskaus varmistui. Siitä lähtien hän on puhunut siitä, kuinka vaikeaa raskaaksi tuleminen saattaa hoidoista huolimatta olla.

– Olen saanut hirveästi positiivista palautetta, että vihdoinkin asiasta puhutaan oikeilla nimillä.

Samalla Kelter pyrkii rohkaisemaan muita kertomaan asiasta avoimesti. Hän kuitenkin ymmärtää, että monille pariskunnille asiasta on vaikea puhua.

– Monet tuntevat, että heissä on jotakin vikaa. Minulla tilanne on toinen, sillä hankin lapsen yksin. Lapsi on todella toivottu, eikä kyse ole vahingosta.

Kelter myös sanoo, että lapsi kunniallisesti hankittu. Siemenneste on ostettu kansainvälisestä spermapankista.

Tällä hetkellä munasolujen luovuttajia ei ole kysyntään verratuna tarpeeksi. Kelter haluaa rohkaista ihmisiä luovuttamiseen.

Hän myös rauhoittelee luovuttajia, jotka pelkäävät biologisten lasten tulevan kotiovelle 18 vuoden päästä. Suomessa täysi-ikäiset lapset saavat tietää biologisten vanhempien eli luovuttajien nimet.

– Lapset saavat tietää vanhempien nimet, koska se on identiteetin takia tärkeää. Lapsille on tärkeää tietää, mistä esimerkiksi luonteenpiirteeni tulevat. Miksi olen musikaalinen, vaikka äitini ei ole.

Kelter kertoo kesällä syntyvälle tyttärelleen avoimesti hänen taustastaan. Tuleva äiti ei halua tuottaa lapselleen tunnetta, että siinä olisi jotakin salattavaa tai outoa.