1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kelkkareittiveteraani muistelee – sopu reiteistä kartan, lyijykynän ja kumin avulla

Ensimmäinen suunnitelma Lapin moottorikelkkareitistöstä vahvistettiin jo 36 vuotta sitten. Vuonna 1979 valmistui Lapin seutukaavaliiton valvonnassa Lapin läänin moottorikelkkareitti- ja aluesuunnitelma. Tämä loi edellytykset moottorikelkkareittien perustamiselle Lappiin.

Toivo Hiltunen
Toivo Hiltunen katselee tekemiään kelkkailureittisuunnitelmia. Kuva: Raimo Torikka / Yle

Varsinaisesti reittien toteuttaminen pääsi vauhtiin 80-luvulla. Rovaniemeläinen Toivo Hiltunen oli mukana seutukaavan toteuttamassa runkoreitistön suunnittelussa ja myöhemmin toteuttamassa monia muita aluesuunnitelmia.

- Kelkkailu rupesi lisääntymään vapaa-ajan harrastuksena niin katsottiin tarpeelliseksi, että pitää ruveta ohjailemaan ja säätelemään. Tätä vaativat muun muassa poromiehet ja metsänomistajat, muistelee eläkkeellä oleva Toivo Hiltunen Rovaniemen kodissaan.

Myös ympäristöministeriö kiinnostui kelkkailun säätelystä ja ministeriöstä annettiin alustavat suositukset, että kelkkailu pitää ohjata sähkölinjoille ja kiinteistöjen rajalinjoille. Silloin perustettiin seutukunnittain työryhmiä jotka suunnittelivat yhdessä suunnitelman jonka perusteella tehtiin seutukaavaan ohjeellinen aluevaraus noin 1200 kilometriä pääreittiverkostolle.

- Tämän sitten ympäristöministeriö aikanaan vahvisti joten se sai pienen oikeudellisen aseman jo silloin, kertoo Toivo Hiltunen.

Kittilän kunta aloitti tuolloin kehittämään voimakkaasti Leviä niin Toivo Hiltuselle tuli kutsu Kittilään kehittämään Kittilän kunnan sisäistä kelkkareittiverkostoa.

- Siitä syntyi sitten niin mielenkiintoinen työ, että upposin siihen korviani myöten. Silloin pidettiin joka kylällä kyläkokous jossa katsottiin kuinka reitit piti kylän läpi kulkea. Silloin kaikissa kylissä oli vielä kauppa ja polttoaineen myyntipiste ja reittien piti kulkea niiden kautta kylästä toiseen, kuvailee Toivo Hiltunen silloista työtään.

Apuna kartta, lyijykynä ja kumi

Yhtenä esimerkkinä Hiltunen muistelee sitä, kuinka reitti suunniteltiin Kittilän Kiistalan kylän läpi sitä varten kokoonkutsutussa kyläkokouksessa.

- Lähes koko kylän väki oli paikalla ja esitin kokouksessa homman periaatteet. Muun muassa sen, että kunta tulee lunastamaan maapohjat ja reitti viedään kiinteistörekisteriin rasitteena. Reitin piti tulla Levin taajamasta Kiistalan kaupalle ja siitä edelleen Pokkaan.

- Panin aivan puhtaan kartan pöydälle ja otin kolme lyijykynää taskusta ja kysyin, että kuka haluaa piirtää reittien sijainnin. Sieltä sitten kolme rohkeaa tuli ja piirsivät reittinsä sen mukaan millainen maanomistaja ja maasto missäkin oli. Sitä tietoa ei näkynyt kartalla,  muistelee Hiltunen kokouksen kulkua.

Niin syntyi kolme erilaista reittiä Kiistalan kylälle.

- Kaivoin taskusta sitten vielä pyyhekumin ja sanoin, että nyt huonoin reitti pyyhitään pois. Piirtäjät katselivat hetken toisiaan jollin yksi tarttu kumiin ja sanoi, että minun reitti pois. Sanoin, että hyvä näin.

- Kerroin, että käyn lähipäivina kävelemässä jäljellä olevat kaksi reittiä, joten sovitaanko niiin, että kun valitsen toisen reiteistä, niin se on sitten kyläläisten yhteinen esitys. Kylältä oli yksi kunnanhallituksen jäsen, joka vahvisti, ettei kunnanhallitus tule puuttumaan siihen. Näin me tehtiin valinta ja Kiistala sai hyvän reitin, naurahtaa Toivo Hiltunen.

Samalla periaatteella Toivo Hiltunen kävi kaikki kylät läpi Kittilässä ja myöhemmin myös Tunturi-Lapin alueella. Myös Rovaniemen kelkkareittien suunnittelussa on Toivo Hiltunen ollut mukana.

Reittejä lähes 20000 kilometriä

Nykyisin Suomessa on moottorikelkkareitistöjä lähes 20000 kilometriä. Virallisia ja ilmaisia moottorikelkkailureittejä on yhteensä noin 3800 kilometriä. Viralliset reitit ovat moottorikelkkaliikenteeseen tarkoitettuja, tieliikennelaissa määriteltyjä teitä, ja siksi niiden käyttö on ilmaista.

Lapissa reittejä on 2935 kilometriä ja uria 5000 kilometriä. Pohjois-Pohjanmaalla moottorikelkkailureittejä on 450 km ja uria noin 1000 km. Pohjois-Savossa reittejä 390 km ja uria 800 km. Pohjois-Karjalassa reitin tasoisia kelkkauria noin 1500 km.

Valtion mailla olevilla ja Metsähallituksen ylläpitämille kelkkaurilla tarvitaan maastoliikennelupa joka on maksullinen. Lupa on kuitenkin oman kotikunnan alueelle maksuton.

Kelkkareitistö kattaa Suomen varsin hyvin. Päivitetty kelkkareittikartasto löytyy sivulta http://www.kelkkareitit.fi/ (siirryt toiseen palveluun). Sivustoa ylläpitää vapaaehtoinen yhteisö.