Koe uusi yle.fi

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Syntynyt johtamaan

Maailman poliittiset dynastiat

Maailmanhistoria tuntee useita maita, joita sama suku on hallinnut vuodesta ja jopa vuosisadasta toiseen. Vieraita poliittiset dynastiat eivät ole nykypäivänäkään, ei edes demokratioissa kuten Yhdysvalloissa Bushin ja Clintonin dynastioiden mahdollinen presidentinvaalitaisto osoittaa. Yle Uutiset kokosi muutamia yhä poliittista valtaa käyttäviä dynastioita eri puolilta maailmaa.

Teksti: Paula Vilén. Grafiikka: Stina Tuominen. Toteutus: Ville Juutilainen. Julkaistu 12.4.2015.

Mistä on kyse?

  • Dynastiaksi kutsutaan hallitsijoiden sarjaa, jossa valta on periytynyt tavalla tai toisella suvussa.
  • Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleissa voi olla edessä kahden poliittisen dynastian mittelö.
  • Jeb Bushin presidenttiehdokkuus voisi tuoda jo kolmannen Bushin Valkoiseen taloon. Sekä Jeb Bushin isä George Bush että veli George W. Bush ovat olleet Yhdysvaltain presidenttejä.
  • Demokraattien Hillary Clintonin valinta toisi mahdollisuuden Yhdysvaltain historian ensimmäiselle avioparille, josta molemmat ovat olleet presidenttinä.

Pääsystä maailman vaikutusvaltaisimpaan pestiin on hyvää vauhtia tulossa Yhdysvaltain kahden poliittisen mahtisuvun, Bushien ja Clintonien, kaksinkamppailu.

Historiallisesta näkökulmasta heidän dynastiansa ovat kuitenkin vasta vaippaiässä. Maailmanhistoria tuntee lukuisia dynastioita, pitkäikäisimmät ovat hallinneet jopa yli 2 000 vuotta.

Maailman pisimpään hallinnut dynastia on Japanin keisarillinen dynastia, Yamato-dynastia, sen valtakauden lasketaan alkaneen 660 eaa. ja jatkuu yhä. Nykyään vallassa olevaa Akihitoa pidetään Japanin 125. keisarina.

Kiinaa dynastiat hallitsivat pari tuhatta vuotta. Yksin Ming-dynastia piti valtaa lähes 300 vuotta. Euroopassa Itävalta-Unkarin Habsburgit olivat vallan kahvassa 1500-luvulta 1800-luvulle.

Suomalaisetkaan eivät ole välttyneet dynastioilta: ensin elettiin Ruotsin kuninkaallisen Vaasa-suvun alamaisina 1700-luvulle asti ja Venäjän vallan aikana Romanovien, jotka hallitsivat Venäjää yli 300 vuotta.

1. Joseph Patrick Kennedy (1888–1969)
Kennedyn klaanin kantaisä, joka teki valtavan omaisuuden osakemarkkinoilla ja liike-elämässä, muun muassa kiinteistö- ja elokuva-alalla. Suurlähettiläs, liikemies ja poliitikko, joka oli aikanaan Yhdysvaltain rikkaimpia henkilöitä. Tuki ja vauhditti omaisuutensa ja vaikutusvaltansa turvin poikiensa poliittista uraa, mutta pysyi julkisuudessa taustalla.

2. Joseph Patrick Kennedy Jr. (1915–1944)
Kennedyjen vanhin poika, laivaston lentäjä, josta piti tulla Kennedyn poliittisen uran jatkaja. Kuoli 29-vuotiaana toisessa maailmansodassa salaisessa lentotehtävässä, koneensa räjähdettyä kesken operaation Englannin kanaalin yllä.

3. John Fitzgerald Kennedy, JFK (1917–1963)
Kennedyn klaanin tunnetuin poliitikko. Nousi Yhdysvaltain presidentiksi vuoden 1960 vaaleissa oltuaan tätä ennen kongressissa sekä senaatissa että edustajainhuoneessa. Kennedyn presidenttikautta hallitsi kylmä sota Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton kesken: maailma kävi ydinsodan partaalla ja kilpajuoksu avaruuteen kiihtyi. JFK salamurhattiin avoautoon virkamatkalla Dallasissa, Teksasissa. JFK:n murha on synnyttänyt useita salaliittoteorioita.

JFK:n vaimo Jacqueline “Jackie” Kennedy nousi maailman tyyli-ikoniksi pillerihattuineen ja pinkkeine jakkupukuineen. Sai JFK:n kanssa neljä lasta, joista yksi syntyi kuolleena ja toinen kuoli kahden päivän ikäisenä. JFK:n salamurhan jälkeen vetäytyi julkisuudesta ja avioitui myöhemmin kreikkalaisen laivanvarustajan Aristotle Onassiksen kanssa.

4. Caroline Bouvier Kennedy (1957– )
JFK:n toinen lapsi, kuolleena syntyneen esikoistytön jälkeen. JFK:n lapsista ainoa yhä elossa oleva. Työskentelee Yhdysvaltain Japanin-suurlähettiläänä.

5. John Fitzgerald Kennedy Jr. , JFK Jr. (1960–1999)
JFK:n lakimiespoika ja lehtikustantaja, joka kuoli lento-onnettomuudessa 1999. JFK Jr:n ohjaama pienkone putosi Atlanttiin Massachusettsin edustalle matkalla Rory Kennedy -serkun häihin.

6. Patrick Bouvier Kennedy (1963)
JFK:n nuorin lapsi. Kuoli kahden päivän ikäisenä synnyttyään viisi ja puoli viikkoa ennen laskettua aikaa.

7. Rosemary Kennedy (1918–2005)
Joe ja Rose Kennedyn kolmas lapsi ja ensimmäinen tytär. Kärsi jonkinasteisesta henkisestä vajavaisuudesta, joka johti mielialan heilahteluihin ja karkailuun teini-iässä. Isänsä toimitti niiden vuoksi Rosemaryn 23-vuotiaana lobotomiaan, joka epäonnistui pahoin, ja Rosemary taantui ja eli loppuelämänsä laitoshoidossa muusta perheestä erillään, minkä vuoksi häntä on kutsuttu ”Tuntemattomaksi Kennedyksi”.

8. Kathleen Agnes Kennedy (1920–1948)
”Kennedyjen Euroopan siipi”, ihastui isä-Joen Lontoon-suurlähettiläsvuosina Englantiin niin, että muutti sinne asumaan ja perheen vastusteluista huolimatta avioitui Hartingtonin markiisin William Cavendishin kanssa. Äiti Rose vastusti liittoa, koska Cavendishit olivat prostetantteja, Kennedyt katolilaisia. Kathleen Agnes Kennedy jäi pian avioitumisen jälkeen leskeksi, kun markiisi kaatui toisessa maailmansodassa. Hän itse kuoli uuden miesystävänsä kanssa lento-onnettomuudessa.

9. Eunice Mary Kennedy (1921–2009)
Omisti elämänsä vammaisurheilulle ja perusti Special Olympics -järjestön, joka järjestää urheilutoimintaa kehitysvammaisille.

Aviomies Sargent Shriver Jr. oli Yhdysvaltain Ranskan-suurlähettiläs 1968–1970 ja vuoden 1972 vaaleissa demokraattien varapresidenttiehdokkaana.

10. Robert Sargent Shriver III (1954– )
toimittaja, lakimies, aktivisti ja hyväntekijä. Kalifornialaisen Santa Monican kaupungin entinen pormestari. Toiminut myös elokuvatuottajana. Perusti yhdessä U2-yhtyeen Bonon kanssa Afrikan auttamiseksi DATA-järjestön sekä Product Red -liiketoimintamallin Afrikan AIDS-epidemian nujertamiseksi.

11. Maria Owings Shriver (1955– )
Tv-toimittaja, joka oli avioliitossa toimintaelokuvatähti Arnold Schwarzeneggerin kanssa 1986–2011. Schwarzeneggerin noustua Kalifornian kuvernööriksi vuonna 2003, Shriver jätti toimittajan työt ja ryhtyi Kalifornian ensimmäiseksi naiseksi.

12. Patricia Kennedy (1924–2006)
Kennedyjen yhteys Hollywoodiin. Avioitui brittiläisen näyttelijän Peter Lawfordin kanssa ja ystäväpiiriin lukeutuivat mm. Marilyn Monroe ja Frank Sinatra. Kampanjoi aktiivisesti JFK-veljensä puolesta muun muassa kahvikutsuin. Avioliitto päättyi paljon julkisuutta saaneeseen eroon, Kennedyn suvun ensimmäiseen.

13. Robert Francis “Bobby” Kennedy, RFK (1925–1968)
Johti veljensä JFK:n presidentinvaalikampanjaa ja toimi Yhdysvaltain oikeusministerinä JFK:n hallituksessa 1961–1964. Jätti tehtävän pian JFK:n salamurhan jälkeen. Toimi vuodesta 1965 New Yorkin senaattorina ja pyrki demokraattien presidenttiehdokkaaksi vuoden 1968 vaaleissa. Kuoli 42-vuotiaana, kun Sirhan Sirhan ampui hänet Los Angelesissa Kalifornian esivaalivoiton jälkeen kesäkuussa 1968.

14. Kathleen Hartington Kennedy (1951– )
Vanhin RFK:n 11:stä lapsesta. Marylandin apulaiskuvernööri 1995–2003. Sai nimensä lento-onnettomuudessa kuolleen tätinsä mukaan.

15. Joseph Patrick Kennedy II (1952– )
Kongressin edustajainhuoneessa Massachusettsin edustajana 1987–1997. perusti vähävaraisille halvempaa lämmitysenergiaa tarjoavan kansalaisjärjestön Citizens Energyn 1979.

16. David Anthony Kennedy (1955–1984)
Näki televisiosta, kun isänsä RFK ammuttiin Kalifornian esivaalivoiton jälkeen, eikä koskaan toipunut menetyksestä. Ryhtyi käyttämään kovia huumeita ja jäi koukkuun kipulääkkeisiin. Kuoli huumeiden ja kipulääkkeiden yliannostukseen 28-vuotiaana.

17. Michael LeMoyne Kennedy (1958–1997)
Työskenteli setänsä Ted Kennedyn vaalikampanjassa, mutta elämää varjosti skandaali suhteesta perheen teini-ikäiseen lapsenhoitajaan ja sitä seuranneet raiskaussyytteet. Kuoli 39-vuotiaana hiihto-onnettomuudessa Aspenissa, Coloradossa.

18. Jean-Ann Kennedy (1928– )
Viimeinen elossa oleva JFK:n sisaruksista. Diplomaatti, joka toimi Yhdysvaltain Irlannin-suurlähettiläänä 1993–98. Oli presidentti Clintonin edustajana ja keskeisessä roolissa Pohjois-Irlannin rauhanneuvotteluissa. Työstään Irlanti palkitsi hänet kunniakansalaisuudella 1998.

19. Edward Moore “Ted” Kennedy (1932-2009)
Teki lähes 47 vuoden uran Yhdysvaltain senaatissa ja on yksi Yhdysvaltain pisimpään palvelleista senaattoreista. Häntä pidetään yhtenä eniten aikaansaaneista senaattoreista ja on saanut lempinimen ”Senaatin Leijona”. Massachusettsin äänestäjät valitsivat hänet senaattorikseen yhdeksän kertaa. Pyrki demokraattien presidenttiehdokkaaksi vuonna 1980, mutta hävisi esivaalitaiston Jimmy Carterille. Omistautui moniin kansalaisoikeuskysymyksiin ja luonnehti kaikkien saatavilla olevaa julkista terveydenhuoltoa elämäntehtäväkseen.

Pitkää uraa varjosti ns. Chappaquiddickin skandaali, jossa Kennedy ajoi auton sillalta, mikä johti kyydissä olleen kampanja-avustajan kuolemaan. Kennedy ilmoitti onnettomuudesta vasta seuraavana päivänä, ja hänen on spekuloitu ajaneen autoa humalassa. Kuoli ärhäkkään aivosyöpään.

20. Kara Anne Kennedy (1960–2011)
Ted Kennedyn vanhin lapsi. TV-tuottaja sekä lukuisten hyväntekeväisyysjärjestöjen hallituksen jäsen. Kuoli sydänkohtaukseen 51-vuotiaana.

21. Edward Moore Kennedy Jr. (1961– )
Lakimies, joka nousi vuoden 2014 vaaleissa Connecticutin osavaltion senaattiin. Menetti 12-vuotiaana toisen jalkansa luusyövän vuoksi.

22. Patrick Joseph Kennedy II (1967– )
Kongressin edustajainhuoneessa Rhode Islandin edustajana vuosina 1995–2011. Ted Kennedyn nuorin lapsi.

Dynastioiden kulta-aika 1800-luku

Historian asiantuntijat, Helsingin yliopiston historian professorit Laura Kolbe ja Henrik Meinander pitävät 1800-lukua dynastioiden kulta-aikana. Harvainvaltainen järjestelmä porskutti yllättävästi Ranskan vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa korostaneen vuoden 1789 vallankumouksen jälkeen. Eikä vain Euroopassa, vaan myös Aasiassa.

Vaikka demokratian näkökulmasta harvainvaltaiset dynastiat tuntuvat epäoikeudenmukaisilta hallintotavoilta, valtion rakentamista ne hyödyttivät. Meinander muistuttaa, että dynastiat vahvistivat ja vakauttivat yhteiskuntia.

Vaikka heidän henkilökohtaiset ominaisuutensa eivät olisi niin valtavan vakuuttavia, heidän taustansa voi monella tavalla tasoittaa tätä epätasapainoa.

– Henrik Meinander

– Jotta saatiin vahva valtio, niin valtaa piti keskittää, ja nämä dynastiat olivat tapa tehdä se. En sano, että se oli paras mahdollinen tai toivotuin yhteiskuntajärjestelmä, mutta aika monessa kulttuurissa nämä toimivat vakaana vallankäyttäjänä, vaikka se oli tietenkin harvainvaltaa, Meinander sanoo.

Laura Kolbe lisää, että vakauden lisäksi dynastiat toivat vaurautta.

– Useissa tapauksissa hallitsijahuoneilla oli merkittävä rooli sekä poliittisen jatkuvuuden että taloudellisen toimeliaisuuden takuuinstituutioina.

Verkostot dynastioiden valtteja

Mutta mitä yhteistä on Habsburgeilla ja Romanoveilla nykypäivän dynastioiden, kuten Intian Gandhien tai Yhdysvaltain Bushien kanssa? Rahallisen pääoman lisäksi heillä riittää myös sosiaalista pääomaa. Oikeaan sukuun syntyminen on siivittänyt tyhmemmänkin tietä.

– Vaikka heidän henkilökohtaiset ominaisuutensa eivät olisi niin valtavan vakuuttavia, heidän taustansa voi monella tavalla tasoittaa tätä epätasapainoa. Näyttää siltä, että poliittinen kulttuuri ja yhteydet, jotka ne antavat dynastialle esimerkiksi Yhdysvalloissa, ovat niin tärkeitä, että ne voivat elää ainakin yhdestä sukupolvesta toiseen, Henrik Meinander luonnehtii.

Laura Kolben mukaan dynastia tarjoaa suhteiden lisäksi hyvän koulutuksen ja käytöstavat, jotka auttavat pärjäämään.

– Syntyminen tiettyyn sukuun saattaa merkitä takuuvarmaa taetta menestyksestä. Silloin tullaan abstrakteihin asioihin, kuten tunteeseen oman suvun merkittävyydestä ja sitoutumiseen sen suvun arvoihin ja tarinoihin. Tätä kautta tulee varmuutta ja itsevarmuutta sekä sosiaalista pääomaa ja tärkeitä verkostoja, jotka auttavat elämässä etenemisessä.

Dynastian elinkaari

Dynastian elinvoima ei säily iäti, vaan silläkin on elinkaarensa. Kolbe viittaa sanontaan tehdään, peritään ja rappioidutaan.

– Noin kolmessa sukupolvessa nähdään tietyllä tavalla suku- tai perhetarinan kaari. Ensin on nousu ja sitten huippukohta ja kolmas sukupolvi saattaa sitten pahimmillaan tuhota kahden edellisen sukupolven elämäntyön.

Poliittisissa ja kuninkaallisissa dynastioissa kaari on ehkä pidempi, mutta sielläkin on sisäänrakennettuna sellainen uuden ja dynaamisen tekemisen sekä taantumisen ja laantumisen välinen jännite.

Tuhannen taalan kysymys dynastialle on, kykeneekö dynastia vastaamaan ajan haasteisiin vai viekö ahneus, riettaus tai moraalittomuus maton sen alta.

– Laura Kolbe

Dynastian kohtaloksi voi koitua moraalinen rappio tai silkka itsetyytyväisyys. Professori Laura Kolben mukaan dynastian pitäisi kyetä elämään ajassa ja vastaamaan sen haasteisiin. Jos dynastia ummistaa ulkomaailmalta ja sen kehityskuluilta silmänsä, kansanriveistä nouseva uudistuspaine voi johtaa koko imperiumin tai dynastian tuhoon.

Näin kävi Kolben mukaan muun muassa muinaiselle antiikin Roomalle ja ensimmäisen maailmansodan yhteydessä ottomaanien imperiumille.

Dynastia vai demokratia?

Historiassa, ja vielä nykyäänkin, vakautta ja jatkuvuutta useissa maissa ovat tuoneet monarkiat. Euroopassa kuningashuoneita vilisee, niitä on yhteensä yksitoista.

Parlamentaarinen demokratia on dynastioihin verrattuna hyvin nuori hallintomuoto. Demokratian voitto dynastioista voi jäädä historian tuntijoiden mukaan lyhykäiseksi, sillä monessa maassa kansanvaltaiset ideaalit ovat kokeneet viime vuosina kolauksia. Laura Kolbe luonnehtii nykytilannetta jännitteiseksi.

– Päätöksenteko on eliitin käsissä, ja se ei välitä kansasta. Tämä rapauttaa yhteisöllisyyden tunnetta ja luo alustaa monenlaisille uusille dynastioille.