Eduskuntapuolueet vaativat parempia korvauksia kirjastolainoista

Seuraavaa eduskuntaa vaaditaan nostamaan lainauskorvaukset Pohjoismaiselle tasolle. Kirjastolainoista maksettavat korvaukset ovat Suomessa paljon muita Pohjoismaita pienempiä, vaikka lainausmäärät ovat muita suuremmat.

kulttuuri
Nainen lukee kirjan takakantta kirjastossa.
Laura Tolonen / Yle

Eduskuntapuolueiden edustajat ovat allekirjoittaneet yhteisen julkilausuman, jossa vaaditaan kirjastossa lainattavien teosten tekijöille maksettavien lainauskorvausten nostamista.

Julkilausuman mukaan lainauskorvaukset tulisi nostaa Pohjoismaiselle tasolle asteittain vuoteen 2018 mennessä. Kirjastojen lainauskorvaus olisi tuolloin 14 225 000 euroa, kun se nyt on 8 225 000 euroa.

Kirjallisuuden alan tekijänoikeusjärjestö Sanasto on ajanut korvausten korottamista jo vuosia.

- Nyt tavoitteena oleva 14 miljoonaa on sekin hiukan jäljessä muista Pohjoismaista. Siitä kehtaa kuitenkin jo puhua, sanoo Sanaston puheenjohtaja Virpi Hämeen-Anttila.

- Tämä päätös olisi pitänyt tulla silloin, kun Suomi liittyi EU:hun. Se on direktiivi ja siten pakollinen, eikä mikään harkinnanvarainen suositus. Nyt on syytä iloon, kun ensimmäistä kertaa tapahtuu suuri liike, Hämeen-Anttila jatkaa.

Lainauskorvauksen nostamisen lisäksi julkilausumassa halutaan sisälyttää tutkimus- ja opetuskirjastot mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin.

Tanska maksaa eniten ja lainaa vähemmän

Muista Pohjoismaissa lainauskorvausmääräraha on suurin Tanskassa, missä kirjastolainoista tilitetään tekijöille noin 22 miljoonaa euroa. Ruotsissa määräraha on noin 15 miljoonaa euroa ja Norjassa noin 12,5 miljoonaa euroa.

Kuitenkin kirjastosta lainataan Suomessa enemmän teoksia kuin muissa Pohjoismaissa. Suomen kirjastoista lainataan 95 miljoonaa teosta vuodessa, kun esimerkiksi Tanskassa lainojen määrä on 75 miljoonaa.

Asukaslukuun suhteutettuna Suomen kirjastojärjestelmä on yksi maailman suosituimmista.

Muissa Pohjoismaissa lainauskorvausta on maksettu tekijöille 1940- ja 1950-luvuilta alkaen. Suomessa sen maksaminen aloitettiin vuonna 2007.

Kirjailijoille iso merkitys

Julkilausuman mukaan on tärkeää, että tekijät saavat tuloa siitä, että heidän työnsä tuloksia lainataan kirjastosta. Allekirjoittaneet muistuttavat, että lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus eikä tuki tai apuraha.

Kulttuuriministeri Pia Viitanen muistuttaa, että esimerkiksi kirjailijoille lainauskorvaus on ainoa varsinainen teoksesta saatava tulo kirjan julkaisemisen jälkeen.

Tällä hetkellä lainauskorvausta saa Suomessa noin 5 000 kirjailijaa, 3 000 musiikin tekijää ja 150 kuvataiteilijaa. Määrä on kasvussa.

Yleisistä kirjastoista lainataan kirjoja noin 71 miljoonaa kertaa vuodessa. Musiikkiäänitteitä lainataan samassa ajassa noin kuusi miljoonaa kertaa. Toistaiseksi lainauskorvausten ulkopuolella olevissa opetus- ja tutkimuskirjastoissa lainamäärä on vuodessa noin 18 miljoonaa.

Lainauskorvausmäärärahaa on nostettu vuosina 2008 - 2015 noin kolmesta miljoonasta nykyiseen 8,2 miljoonaan euroon.