1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Tiesitkö, kuka on suunnitellut postilaatikot?

Tiesitkö, että Postin kirjelaatikon luukku kolahtaa kiinni juuri oikealla taajuudella tai että laatikoihin suunniteltiin ensin ilmajousitusta? Kirjelaatikon suunnitelleen astrokuvaaja J-P Metsävainion mukaan luomistyö oli melkoinen episodi.

Postilaatikon suunnittelivat Jarmo Lehtonen ja astrokuvistaan tunnettu J-P Metsävainio. Kuva: YLE / Pekka Sivukari

Postin kirjelaatikon luukku kolahtaa kiinni ja kumahtaa pehmeästi.

– Se on sellainen turvallinen tömähdys, ei rämähdys. Ääni herättää uskottavan tunteen siitä, että lähetykseni on turvallisissa käsissä, kuvailee oululainen muotoilija J-P Metsävainio.

Astrokuvistaan tunnettu Metsävainio on kirjelaatikoiden äänimaailman ja muotoilun takana. Kun 20 vuotta sitten Posti järjesti suunnittelukilpailun, päätti Metsävainio yhdessä Jarmo Lehtosen kanssa osallistua kilpailuun.

Posti toivoi laatikoilta ensisijaisesti parempaa kirjesalaisuusturvaa ja vesitiiviyttä.

– Vanhat laatikot olivat helposti murrettavissa ja alttiita ilkivallalle. Peltilaatikot avautuivat käytännössä vain kylkeen potkaisemalla.

Parivaljakko teki raadille ehdotuksen, idea voitti ja tuotteen jalostusta jatkettiin Metsävainion suunnittelutoimistossa 1990-luvun säännöillä.

Esimerkiksi postitusluukun piti olla vähintään filmirullan korkuinen, sillä tuohon aikaan ihmiset lähettivät paljon filmejään valokuvien kehityspalveluun.

J-P Metsävainio

– Esimerkiksi postitusluukun piti olla vähintään filmirullan korkuinen, sillä tuohon aikaan ihmiset lähettivät paljon filmejään valokuvien kehityspalveluun.

Postin pääjohtaja tyrmäsi ilmajouset

Metsävainion mukaan tilaaja oli vaativa. Esimerkiksi laatikon tyhjennysjärjestelmää viilattiin tarkkaan.

– Viime metreillä tilaaja muutti vaatimuksiaan ja suunnittelu aloitettiin käytännössä alusta, Metsävainio muistelee.

Laatikoiden prototyyppien pohjiksi Metsävainion toimisto teki monisatasivuisen selvitystyön. Suunnittelijat perehtyivät muun muassa eri maiden laatikoiden tekniikkaan, logistiikkaan ja laatikoiden materiaaleihin aina postisäkkejä myöten.

Viime metreillä tilaaja muutti vaatimuksiaan ja suunnittelu aloitettiin käytännössä alusta.

J-P Metsävainio

Alussa suomalaisesta postilaatikosta kaavailtiin täysin ovetonta.

– Yläosa nousi ylös ilmajousilla, kun postinkantaja väänsi avaimesta. Postin silloinen pääjohtaja ei kuitenkaan pitänyt ilmajousituksesta vaan vaati tyhjennysoven, Metsävainio muistaa.

"Nykyisin pitäisin jyrkemmin kiinni ideoistani"

Metsävainion mukaan 20 vuotta sitten suunnitellut laatikot kuvastavat yhä suomalaista ja osin myös skandinaavista designia. Ne lomittuvat maamme maisemaan ja arkkitehtuuriin tiiviisti.

– Näkymättömyys tekee niistä suomalaisia, uniikisti muotoiltuja. Ne erottuvat ympäristöstään juuri sen verran, kuin se on tarpeellista.

Hän toteaa, että vaikkapa hirsinen postilaatikko voisi olla materiaaliltaan perisuomalaista – mutta se voisi nousta liikaa esiin Helsingin Esplanadilla.

– Aivan kuten karkaistua lasia oleva laatikko erottuisi liikaa maalaiskylässä, Metsävainio hymyilee.

Metrin syvyyteen asennettavat postilaatikot eivät tätä nykyä irtoa Metsävainion mukaan "vaikka autolla yrittäisi kiskoa". Myös materiaali on kestävää terästä ja betonia.

– Betoninen alaosa ei naarmuunnu aurauskaluston kolhuista samalla tavoin kuin maalipinta naarmuuntuisi, Metsävainio toteaa.

Oululaistaiteilija on tyytyväinen suunnittelutyöhönsä, vaikka joutuikin tekemään runsaasti kompromisseja taloudellisista ja tuotannollisista syistä.

– Olin silloin nuori suunnittelija. Nykyisin pitäisin jyrkemmin kiinni alkuperäisistä ideoistani, enkä antaisi armeijamaiselle organisaatiolle periksi.