Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja ei hyväksy valtion toimintatapaa saamelaislakihankkeiden valmistelussa

Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio haluaa muistuttaa, että saamelaiskäräjälakiuudistus ja ILO 169 -sopimuksen ratifioiminen on laadittu alusta loppuun saakka Suomen hallituksen määrittelemin tavoin. Hänen mielestään onkin absurdia, jos Suomi ei hyväksy sitä, jonka on itse määritellyt.

Sápmi
Sámediggi 30.10.2014
Vesa Toppari / Yle

Perustuslakivaliokunnan torstaina tekemät linjaukset ILO-sopimuksen ratifioimisesta ja saamelaiskäräjälain uudistamisesta ovat saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mielestä ristiriidassa aiemmin tehtyjen linjausten kanssa.

– On vaikea ymmärtää sitä, että valtion puolelta saamelaiskäräjälain uudistaminen on ollut tavallaan kynnyskysymyksenä ILO-sopimuksen ratifioimisessa ja nyt tämän perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaan se ei olekaan kynnyskysymys.

Perustuslakivaliokunta linjasi torstaina, että se toisin kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan, haluaa säilyttää nykyisen saamelaismääritelmän, mutta hallituksen esityksen mukaisesti tukee ILO-sopimuksen ratifiointia.

"Ei ole hyväksyttävää, että toimitaan eri tavalla kuin on sovittu"

Sanila-Aikion mielestä eduskuntavaalien läheneminen voi vaikuttaa saamelaislakien käsittelemiseen.

– Toivon, etteivät puolueet käytä saamelaislakipaketteja vaaliaseina. Pyydän erityisesti hallituspuolueilta rehellisyyttä ja avoimuutta siinä, miten tässä mahdollisesti edetään.

– Mielestäni sitä ei voi hyväksyä, että samaan aikaan puhutaan kauniita sanoja saamelaisten oikeusaseman parantamisesta ja sovitaan asioista saamelaiskäräjien kanssa ja sitten toimitaan kuitenkin eri tavalla, kuin on sovittu monivuotisissa yhteisneuvotteluissa. Tälläinen toimintatapa vaikuttaa valtion ja saamelaiskäräjien suhteisiin.

"Saamelaiskäräjälakiuudistus ja ILO 169 -sopimuksen ratifioiminen laadittu Suomen hallituksen määrittelemin tavoin"

Tiina Sanila-Aikio sanoo, että tässä tilanteessa on hyvä muistaa, että esimerkiksi perustuslakivaliokunnan torstaina käsittelemät saamelaiskäräjälakiuudistus ja ILO 169 -sopimuksen ratifioiminen on laadittu alusta loppuun saakka Suomen hallituksen määrittelemin tavoin.

– Etenemisaikataulu, reuna-ehdot, neuvottelujen määrä, niissä kuullut ihmiset ja elimet, sekä ennen kaikkea neuvottelujen paino ovat kaikki olleet Suomen hallituksen valitsemia. Saamelaiskäräjät on pystynyt vaikuttamaan tähän vain vähän, niin, että vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus -periaate täyttyy.

Sanila-Aikion mielestä onkin absurdia, jos Suomi ei hyväksy sitä, jonka on itse määritellyt.

– Olen pettynyt siihen, kun sekä valtion että saamelaiskäräjien näkökulmasta on käytetty paljon aikaa, resursseja ja rahaa näihin hankkeisiin.

Kolttien vt. luottamusmies Tanja Sanila ei kommentoinut perustuslakivaliokunnan linjauksia

Perustuslakivaliokunnassa asiantuntijana kuultu kolttien vt. luottamusmies Tanja Sanila ei ehtinyt perjantaina kommentoimaan perustuslakivaliokunnan torstaina tekemiä linjauksia.

Hän ei omien sanojensa mukaan ole ehtinyt perehtymään tarkemmin perustuslakivaliokunnan mietintöön ILO-sopimuksen ratifioimisesta ja saamelaiskärjälain uudistamisesta.