Kasaantuvatko velkasi huomaamatta? – Monipuolisempi luottorekisteri hälyttäisi jo ennen syöksykierrettä

Elämän kriisi voi sotkea säntillisenkin raha-asiat. Luottotiedot saa takaisin vasta vuosien kuluttua.

talous
Paperilasku.
Tiina Jutila / Yle

Muun muassa monet velkaneuvojat arvostelevat maksuhäiriörekisteriä liian yksisilmäiseksi tavaksi pitää kirjaa kuluttajien maksukyvystä. Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa tiedot henkilön säntillisyydestä tai vasta kertymässä olevista veloista eivät kerry yhteiseen rekisteriin.

Esimerkiksi Ruotsissa jokaisesta yli 15-vuotiaasta kerätään henkilökohtaista taloushistoriaa. Henkilön tunnollisuutta voi sen myötä tarkastella vaikka vuokra-asuntoa hakiessa.

"Olisipa joku tullut aikaisemmin väliin"

Juha A. Pantzar

Velkaongelmaisia auttavan Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar arvioi, että niin sanotun positiivisen luottorekisterin luominen lisäisi luotottajien ymmärrystä kuluttajan kokonaistilanteesta.

– Tällä hetkellä meiltä kerätään tietoa siitä, paljonko on ollut ongelmia eikä siitä, paljonko sulla on rahaa jäljellä. [Monipuolisemman rekisterin avulla] kyettäisiin herättelemään ihmisiä, kun heidän maksukykynsä rupeaa olemaan sillä rajalla, riittääkö se talouden pyörittämiseen. Lisäksi luottofirmat pystyisivät paremmin valvomaan, harjoittavatko ne ihmisten yliluotottamista vai eivät.

Elämän kriisi voi sekoittaa säntillisenkin

Luotolla ostaminen on yleistynyt muun muassa ulkomaisten verkkokauppojen käytön myötä. Samaan aikaan arjen pyörittäminen velaksi on monelle arkea. Maksuhäiriömerkintäisiä suomalaisia on jo miltei 370 000.

Suomalainen voi ajautua maksuvaikeuksiin esimerkiksi silloin, jos samoihin aikoihin tulee avioero ja töistä potkut. Järkyttyneellä mielellä tavallisten raha-asioiden hoitaminen (siirryt toiseen palveluun) jää helposti retuperälle. Elämää vaikeuttava maksuhäiriömerkintä seuraa leimana keskimäärin neljä vuotta.

Takuu-Säätiön Pantzar sanoo, että nopeatkin luotottajat täyttävät yleensä sen, mitä laissa on säädetty, mutta silti laajemmalle näkemykselle rahapulaisten tilasta olisi käyttöä.

– Melkein kaikki niistä ihmisistä toteaa, että olisipa joku aikaisemmin tullut väliin, jotta ongelmien kierre ei olisi enää syventynyt.

Suomessa niin sanotun positiivisen luottorekisterin kehittely on tyssännyt ainakin henkilötietojen suojaamiseen (siirryt toiseen palveluun). Mikäli valtiovalta ei nykyistä laajempaa luottorekisteriä rakenna, alan kaupalliset toimijat uhoavat luovansa sen omin voimin.