Kotien sähkönkulutus kasvaa, vaikka laitteet energiatehostuvat – tämä sähkösyöppö on onneksi väistymässä

Monet kotien pienlaitteet eivät juurikaan kasvata sähkölaskua, mutta suuritehoiset kiukaat sitäkin enemmän. Sähkönkäyttöneuvoja kehottaa kuluttajia keskittymään suuriin linjoihin.

Kotimaa
Sähkölaitteen töpseli ikkunalaudalla.
Pekka Sipilä / Yle

Vaikka kotien energiatehokkuus on monella osa-alueella parantunut, kotitalouksien sähkönkulutus on edelleen kasvanut. Viimeisimmän mittauksen mukaan Suomen kodeissa sähköä käytetään yhteensä 20 terawattituntia vuodessa. Muutamaa vuotta aiemmin se oli vielä pari terawattituntia vähemmän.

– Sähkölaitteita on tullut lisää ja elämänmenokin on monelta osin muuttunut, Kuopion Energian sähkönkäyttö- ja sähkölämmitysneuvoja Jorma Takkinen tulkitsee.

Jättikiukaat ovat turhaa kulutusta

Kotien yksittäisistä laitteista suurin sähkösyöppö, kiuas, ei ole energiatehokkuudessaan juuri kehittynyt. Takkisen mukaan viimeisimmät saunomistrendit ovat päinvastoin jopa lisänneet saunaosastojen sähkönkulutusta.

– Saunaremontteja on tehty viime vuosina innokkaasti. Saunoihin kiikutetaan vaikka minkälaisia kiukaita, jotka ovat teholtaan usein ylimitoitettuja, eli ne kuluttavat energiaa aivan turhaan. Myöskään hetivalmiit kiuasratkaisut, jossa valmiustila on koko ajan päällä, eivät missään nimessä vähennä kokonaisenergiankulutusta.

Liedet ja uunit ovat perheissä käytössä entistä harvemmin

Jorma Takkinen

Sen sijaan keittiöissä sähköä kuluu huomattavasti takavuosia vähemmän.

– Esimerkiksi uudet induktioliedet ovat hyvinkin energiatehokkaita. Lisäksi tutkimuksen mukaan liedet ja uunit ovat perheissä käytössä entistä harvemmin; kotona käytetään eineksiä, ja usein syödään myös ulkona.

Jättiplasmatelevisio oli aikansa sähkösyöppö

Kansainväliset säädökset energiansäästölampuista kylmälaitteiden kulutusrajoituksiin näkyvät kokonaissähkönkulutuksessa varsin selvästi.

– Valaistuksen osuus kotitalouksien kulutuksesta on käytännössä puolittunut. Kylmälaitedirektiivin jälkeen valmistajat ovat panostaneet laitteisiin, ja nykyisin ne ovat energiankulutukseltaan pääsääntöisesti huippuluokkaa, Takkinen toteaa.

Valaistuksen osuus kotitalouksien kulutuksesta on puolittunut

Jorma Takkinen

Hehkulamppujen lisäksi esimerkiksi energiasyöpöt putkitelevisiot ovat jääneet jo lähes kokonaan historiaan. Tilalle on tullut pääosin energiatehokkaampia laitteita, paitsi yksi.

– Taulutelevisioiden alkuaikoina markkinoille tuli valtavia plasmatelevisioita, joissa oli häkellyttävän isot valmiustehot. Nyt plasmoja ei enää juurikaan myydä, ja uusissa taulutelevisioissa valmiustilan teho on pääsääntöisesti alle watti. Lisäksi laiteratkaisu, eli se, että digisovitin on integroitu televisioon, vähentää sähkön tarvetta.

Laturiläjä ei kasvata sähkölaskua kuin vähän

Myös tietokoneissa eri laitteiden integrointi on vähentänyt sähkönkulutusta.

– Jos aiemmin kodissa oli pöytäkone, jossa oli raskas putkiruutu ja siihen päälle iso tietokoneyksikkö, nykyisten läppäreiden ja tablettien kulutus on niistä vain murto-osa.

Vaikka monessa kodissa tuntuu, että erilaisia ladattavia laitteita on töpselit väärällään, niiden merkitys sähkönkulutukseen ei ole suuri.

– Eivät koneet käytä mitenkään enemmän sähköä kuin ennenkään, vaikka niitä täytyykin ladata. Totta kai lataaminen vie vähän sähköä, mutta vaikutus kokonaisuuteen ei ole merkittävä.

Myöskään kodin pienkoneiden, kuten kahvinkeittimien, sähköhammasharjojen, tehosekoittimien tai sähköisten purkinavaajien osuus kokonaiskulutuksesta jää vähäiseksi.

– Niitä käytetään pääosin muutama minuutti kerrallaan, siksi vaikutus ei ole suuri. Ja esimerkiksi kahvinkeittimissä direktiivinmukainen sammutusautomatiikka vähentää kulutusta ennestään.

Vedenkulutuksessa vielä säätämisen varaa

Vaikka pienistä puroista syntyy isojakin jokia, kodin sähkönkulutusta tarkkaillessa Takkinen kehottaa keskittymään suuriin linjoihin.

– Lämmitysenergia on se iso juttu, sitä menee riippumatta siitä, missä asutaan. Siinä yhteydessä kannattaa myös selvittää, ovatko talon ilmastointi ja ikkunatiivisteet kunnossa ja onko lämpötila sisätiloissa sopiva. Jos yksin vessan valon ympärillä pyöritään, niin tuleehan siitäkin säästöä, mutta pientä.

Sillä, ollaanko suihkussa kaksi vai kaksitoista minuuttia, on todellakin merkitystä

Jorma Takkinen

Yksi suomalaisten synti on edelleen liika suihkussa läträäminen.

– Suihkussa käyminen vie lämmitettyä vettä 12 litraa minuutissa. Sillä, ollaanko suihkussa kaksi vai kaksitoista minuuttia, on todellakin merkitystä. Tavoitteena olisi saada suomalaisten vedenkulutus 120 litraan vuorokaudessa. Nyt se on vielä yli 150 litraa, siinä on vielä tekemistä.