Euroopan suurimmat puolustusbudjetit ja sotilasmäärät ovat vain murto-osa suurvaltojen panostuksista. Esimerkiksi Yhdysvaltain puolustusbudjetti on yli kolminkertainen verrattuna viiden EU:n suurimman maan budjetteihin.
Myös Venäjä – jonka varalta muun muassa EU:n komission presidentti Jean-Claude Juncker haluaisi yhteisen armeijan perustaa – investoi enemmän puolustusbudjettiinsa kuin yksikään EU-maa. Aktiivipalveluksessa Venäjällä on enemmän henkilöitä kuin kolmella kärkipään EU-maalla.
EU ei ole tehnyt päätöstä omasta armeijasta, eivätkä kaikki jäsenmaat siihen todennäköisesti suostuisi. Tähän mennessä esimerkiksi EU:n nopean toiminnan joukkoja ei ole käytetty kertaakaan, vaan erilaisia operaatioita on toteutettu mieluummin sotilasliitto Naton kautta. EU:n 28 jäsenmaasta 22 kuuluu Natoon.
EU:n nopean toiminnan joukot on muodostettu yhteensä 18 pataljoonasta, joista kerralla valmiina on 2, noin 1 500 hengen pataljoonaa. Niitä voitaisiin käyttää kriisienhallintaan esimerkiksi YK:n rauhanturvaoperaatioita tukien.
