Maailman viitatuin geotieteiden tutkija: Meillä on 40 vuotta aikaa pelastaa maailma

Ilmastotsaari Markku Kulmalan mukaan meillä on 40 vuotta aikaa tehdä muutos maapallomme pelastamiseksi. Maailman viitatuimman geotieteilijän mukaan metsät antavat lisäaikaa. Istuta puita ja elä kohtuullisesti huippututkija kehottaa.

tiede
Akatemiaprofessori Markku Kulmala kehottaa kaikkia istuttamaan havupuun ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Akatemiaprofessori Markku Kulmala kehottaa kaikkia istuttamaan havupuu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.Susanna Vilpponen / Yle

Akatemiaprofessori Markku Kulmala tutkii asioita, joista osaa ei pysty havaitsemaan silmin. Jopa halkaisijaltaan millimetrin miljoonasosan kokoisilla aerosoleilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys ilmakehässä.

Kipinän luonnon tutkimiseen Kulmala sai kesätöissä sahalla heinikossa pilviä katsellessaan. Pilvet vaihtuivat pienhiukkasiin maisteriopinnoissa, jolloin aerosolien riskit tulivat tietoisuuteen.

– Alun perin kuvittelin, että kun teen pari yhtälöä niin se on siinä. Mutta se ei oikein pitänytkään paikkaansa. Piti ottaa vähän enemmän selvää, Kulmala miettii aikaa muutaman kymmenen vuoden taakse.

Nyt Helsingin yliopistossa työskentelevä Kulmala on tieteenalansa viitatuin tutkija vuodesta 2011 alkaen. Herra Ilmastoksikin tituleeratulla Kulmalalla on väistämättäkin tietoa, mitä ilmastonmuutokselle tulisi tehdä.

– Talouskasvu ja epäpuhtauksien päästöt kulkevat käsikädessä. Siihen tulee saada muutos.

Kulmalan mukaan yksi ratkaisu on metsissä. Boreaalinen biosfääri eli metsät, pensaat ja maaperä imevät hiiltä, tuottavat uusia aerosolihiukkasia ja siten antavat meille lisäaikaa. Silti ratkaisujen tekemisessä ei voida juurikaan odottaa.

– Meillä on noin 40 vuotta aikaa tehdä suuri muutos. Näkemykseni on, että meillä on vielä hyvät mahdollisuudet, mutta selvä muutos ympäristökulutuksen osalta on saatava aikaiseksi, Kulmala painottaa.

Istuta kuusi tai mänty ilmastonmuutoksen estämiseksi

Osaltaan merkittävä tiedonlähde koko maapalloa koskevien ratkaisujen tekemiseen sijaitsee Hyytiälässä. Akatemiaprofessori tutkimusryhmineen perusti sinne SMEAR II -mittausaseman vuonna 1995. Juupajoen mittausaseman myötä tiedetään, että ainakin puolet kaikista aerosoleista on syntynyt luonnossa.

Maailmanlaajuisten ilmastonmuutosta, ilmanlaatua ja koko maailman laajuisten ratkaisujen tekemisessä mittausasemalla on ollut tärkeä rooli. Tarkkojen mittausten lisäksi myös tavallisella ihmisellä on käsissään avaimet puhtaampaan tulevaisuuteen.

Kulmalalla on tähän selkeä ohje.

– Jos on pienikin mahdollisuus, niin istuta puita. Suomalainen havupuu, kuusi tai mänty on hyvä vaihtoehto, Kulmala ohjeistaa.

Myös kohtuullisesti ja tuhlailematta eläminen on suositeltavaa.

– Voidaan ajatella, että yksi pieni teko ei vaikuta mitenkään. Mutta jos miljardit ihmiset tekevät niitä pieniä tekoja, niillä on lopulta suuri vaikutus.

Syvällinen ymmärrys asioista tärkeää

Ilmastonmuutoksesta puhuminen on edennyt viime aikoina hieman käsijarru päällä. Taantuma painaa ja ilmastoasiat siirretään helposti syrjään keskusteluista. Kulmalan mielestä ilmastonmuutoksesta on tarpeellista puhua, mutta tärkeintä olisi lisätä monitieteellistä ja kokonaisvaltaista ymmärrystä.

– Syvälliset selitykset eivät mahdu 40 sekuntiin pääuutisissa. Kysymys ei ole yksittäisestä tieteen saavutuksesta, vaan maapallosta ja sen monimutkaisista systeemeistä, akatemiaprofessori selventää.

Syvempää käsitystä asioista on nyt ryhdytty pohtimaan kolmen eri yksikön voimin. Mikkelin Vihreän kemian laboratorion, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kulmalan tutkimusryhmän alkanut yhteistyö pyrkii tekemään läpimurtoja niin laajoissa globaaleissa kysymyksissä kuin paikallisten ongelmien tasolla. Eri osaamisalueiden yhdistämisellä tavoitellaan ratkaisuja huippututkimuksesta käytännönsovelluksiin.

Kulmalan kohdalla pilvien tuijottelu kahvitauoilla muuttui vuosien varrella tiedepalkintojen ja ansioiden vastaanottamiseksi. Menestyminen ei ole kuitenkaan Markku Kulmalalle tärkeintä.

– Menestys tuntuu aina kivalta. Mutta tutkijana en pyri titteleihin, vaan siihen että voi ymmärtää ja ratkaista ongelmia. Tärkeintä tutkimuksessa on pitkäjänteisyys. Lyhyessä ajassa emme pysty saamaan mitään merkittävää aikaiseksi.