Koe uusi yle.fi

Nuorten ruokatottumukset huolettavat – kasviksia tarjoavia kouluja etsitään

Itsenäistymisikäisten nuorten ruokaa eivät enää laita vanhemmat. Nuoret huolehtivat ateriansa itse ja kokoavat ne liian usein ilman kasviksia. Erityisen vähän kasviksia syövät ammattioppilaitosten nuoret. Yleistää ei silti saa, sanoo professori Anu Hopia, joka etsii parhallaan projektikouluja mukaan nuorten kasviskampanjaan.

terveys
Kasviksia
Mari Siltanen / Yle

Suomalaisnuorten kasvisten kulutustottumuksissa olisi vielä parantamisen varaa. Vaikka kasvisten kulutus on Suomessa lisääntynyt, naiset syövät niitä enemmän kuin miehet ja vanhempi väestö enemmän kuin nuoret.

Lapsille ja lapsiperheille on vuosien varrella suunnattu kasviskampanjoita, joiiden avulla kasvikset, marjat ja hedelmät löytäisivät tiensä lautasille helpommin. Itsenäistymisikäisten nuorten lautasilta kurkkuveneet, porkkanaraaste ja marjat puuttuvat tutkijan mielestä liian usein.

– Ruokailuvalinnat ovat arvovalintoja ja nuorilla kodin vaikutus ei ole enää kovin suuri. Itsenäistyessä oma viiteryhmä ja kaveripiiri vaikuttavat paljon enemmän kuin äidin ja isän ohjeet, sanoo professori Anu Hopia Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkosto Epanetistä.

Ammattiin opiskelevat syövät vähemmän

Toki nuorissakin on eroja. Kaikkia ei voi yleistää samaan joukkoon.

– Esimerkiksi urheilevat nuoret syövät keskimäärin terveellisemmin kuin ne, jotka eivät urheile aktiivisesti. Ammattiin opiskelevat nuoret taas keskimääräisesti syövät vähemmän kasviksia, Anu Hopia tietää.

– On toki myös elämäntapavalinnan tehneitä nuoria, jotka syövät kasvis- tai kasvispainotteista ruokaa. Kulutus eriytyy niin, että on myös toista ääripäätä, jonka ruokavalioon kasvikset eivät kuulu juuri lainkaan.

Hopian mukaan yleisesti tiedetään, että korkeammissa tuloryhmissä käytetään enemmän kasviksia, mutta nuorten osalta vastaavaa tutkimustietoa ei ole. Nuoret kuuluvat myös kouluruokailun piiriin.

– Kouluruoassa kasvisten tarjonta on riittävää, mutta mitä lautasille päätyy, en tiedä. Meillä on tutkimuksia ruokavalinnoista ja sieltäkin tulee vähän hälyttäviä tuloksia, Hopia sanoo.

Joku ei ole koskaan rouskutellut raakaa porkkanaa

Ensi syksynä käynnistyvän kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on kohdata itsenäistymisikäiset nuoret ja vaikuttaa heidän ruokavalintoihinsa.

– Voi olla, että emme ole osanneet kertoa asiaa sillä tavalla, että viesti otettaisiin positiivisesti vastaan. Nuorenhan kuuluukin kapinoida ja kyseenalaistaa, Anu Hopia puntaroi aiempaa kampanjointia, jota nuorille on ehkä suunnattu.

Tavoite on, että nuorten lautasilta löytyisi jatkossa enemmän kasvikunnan tuotteita.

– Kasviksia, hedelmiä, vihanneksia ja marjoja. Perushiilihydraatti eli peruna lasketaan pois. Vaikka toki, kun halutaan lisätä suomalaisten kasvistenkäyttöä, sekin tulee mukana, Hopia sanoo.

Parhaillaan etsitään kouluja, lukioita ja ammattioppilaitoksia, jotka sitoutuisivat mukaan kolmen vuoden kasvisprojektiin.

– Koulut lähtisivät ensi syksynä mukaan. Etsimme tavat (toimia) yhdessä. Niitä voivat olla esimerkiksi ravintolapäivän järjestäminen, reseptikilpailu tai kokkikilpailu, Hopia pohtii.

Aikomus on eri tavoin sekä lisätä nuorten tietoa kasviksista ja niiden terveysvaikutuksista, osallistaa nuoret vuoropuheluun siitä, miten ja mitä kasviksia haluaisivat syödä sekä totuttaa heidät kasviksiin, niiden rakenteisiin ja makuihin.

– Monet nuoret eivät ole koskaan rouskutelleetkaan raakaa porkkanaa, erikoisemmista kasviksista puhumattakaan. Yksi tapa on totuttautua uusiin makuihin aistien avulla ja herättää uteliaisuutta, Anu Hopia sanoo.

Ensin nuoret ja sitten nämä omille lapsilleen

Tutkijoiden tavoitteena on saada kolmen vuoden aikana kehitettyä sellainen konsepti ja materiaali, jota voidaan jatkossa käyttää nuorisolle suunnattuun alan tuotteiden edistämistyöhön. Anu Hopia kokee nuorten olevan tärkeä kohderyhmä, tärkeässä elämänvaiheessa.

– On tuhannen taalan kysymys, miksi meidän kiinnostuksemme (kasviksiin) jossain vaiheessa lopahtaa. Nämä 16-18 -vuotiaat nuoret ovat siinä iässä, että perustavat perheitä muutaman vuoden kuluttua. Sitten he isinä ja äiteinä siirtävät tapojaan omille lapsilleen.

Hankkeen toteuttaa Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus.

Päivän kasvikset
Päivän kasvissuositukset esittelyssä aterioittain.Minna Rosvall / Yle