1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Näin arkkipiispan köyhyysryhmä lobbaa huono-osaisten puolesta

Arkkipiispa Kari Mäkisen koolle kutsuma asiantuntijatyöryhmä vaatii tulevaan hallitusohjelmaan köyhimpien asemaa parantavia linjauksia. Viesti on, että jos tuleva hallitus tekee leikkauksia, ne eivät saa kohdistua köyhimpiin. Köyhyysryhmä on kutsuttu koolle nyt jo kolme kertaa.

Kotimaan uutiset
Kari Mäkinen
Kari MäkinenMarkku Ulander / Lehtikuva

Eri alojen asiantuntijoista koostuvan köyhyysryhmän esityksen (siirryt toiseen palveluun) kultaisena lankana on sosiaalisen, tai "eettisen kestävyysvajeen ehkäisy". Esityksessä vaaditaan muun muassa huono-osaisuuden periytymisen pysäyttämistä, kaikkien ihmisarvon takaamista kaikissa olosuhteissa ja suomalaisten yksinäisyyden vähentämistä.

Esityksen tavoitteena on saada huono-osaisten asemaa puolustavia linjauksia tulevaan hallitusohjelmaan ja siten ohjaamaan tulevan hallituskauden päätöksentekoa.

Lobbaaminen tehoaa

Arkkipiispa on kutsunut köyhyysryhmän koolle jo kolme kertaa. Ensimmäisen ryhmän kokosi arkkipiispa Jukka Paarma vuonna 1999. Arkkipiispa Kari Mäkinen jatkoi edeltäjänsä perinnettä vuoden 2011 eduskuntavaalien alla.

Vuonna 2011 köyhyysryhmä esimerkiksi vaati, että perusopetuksen päättävien nuorten pääsy koulutukseen tai erityistoimiin on varmistettava riittävällä toisen asteen koulutustarjonnalla. Tämä vaatimus tavallaan toteutuikin vuonna 2013 nuorisotakuun muodossa.

– Havaittiin, että työllä on vaikutusta. Vuonna 2011 arkkipiispa oli kuultuna hallitusneuvotteluissa ja monia köyhyysryhmän nostamia asioita otettiin huomioon hallitusohjelmassa, sanoo Itä-Suomen yliopistossa hyvinvointisosiologian professuuria hoitava Juho Saari, joka on ollut laatimassa vuoden 2011 ja 2015 köyhyysryhmien esityksiä.

Syksyllä 2014 arkkipiispa kutsui koolle aiempaa laajemman joukon viisaita päitä. Juuri julkistettua raporttia on laatinut 15 asiantuntijan ryhmä aiemman kahdeksan sijaan.

– Kaikilla on yksimielisyys siitä, että kasvu ja työllisyys ovat seuraavan hallitusohjelman ytimessä. Keskeisin syy koota ryhmä uudestaan oli huoli siitä, että kun siirrytään kasvua ja työllisyyttä keskittyvään politiikkaan, niin ei saa unohtaa kaikkein huonoimmassa asemassa olevia, Saari kertoo.

Eli jos leikkauksia tehdään, niin niitä ei saisi kohdistaa kaikista huonoimmin pärjääviin?

– Kyllä. Ja tulonsiirtoja ja resursseja joita ryhmillä on tälä hetkellä käytössä voidaan käyttää ihmisten elämään vaikuttavammin, jotta heidän hyvinvointinsa paranee.

20 pointtia

Köyhyysryhmän esityksessä listataan 20 toimenpidettä, miten tavoitteisiin päästään. Niitä ovat muun muassa:

"Jokaiselle nuorelle pitää turvata ryhmämuotoinen harrastus perheen tulotasosta riippumatta kohdentamalla uudelleen Veikkauksen jakamatonta osuutta".

"Hallituksen pitää edistää edullisten vuokra-asuntojen kaavoittamista ja rakentamista".

Ja niin edelleen.

Kovin tarkkoja toimenpiteitä esityksessä ei kuvailla. Siinä esimerkiksi vaaditaan koulupudokkaiden määrän vähentämistä kohdennetuilla ohjelmilla, mutta ei täsmennetä, miten tavoitteeseen päästään. Saaren mukaan tämä on tarkoituksellista, jotta ajatukset etenisivät tulevaan hallitusohjelmaan.

– Hallitusohjelman teksti tulee olemaan yleisluonteista. Siksi myös raportti haluttiin kirjoittaa varsin yleiseen muotoon. Mutta raportti ei ole tyhjää puhetta, vaan joka linjan takana on paljon kokemusta siitä mikä yhteiskuntapolitiikassa toimii ja mikä voisi toimia paremmin.

Yleisluonteinen kirjoitusasu myöskin mahdollistaa sen, että palkansaajien ja palkanantajien etujärjestöjen kaltaiset vastapelurit voivat kevein sydämin allekirjoittaa esityksen tavoitteet. Esityksen onkin allekirjoittanut 14 suomalaista vaikuttajaa EK:n johtaja Ilkka Oksalasta Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakkaan.

Tutustu esityksen sisältöön täältä (siirryt toiseen palveluun).

Lue seuraavaksi