Tenttu ja jäähdytysneste tappavat edelleen juomareita – "oikea" viina vie enemmän henkiä

Alkoholimyrkytyksiin kuoli esimerkiksi vuonna 2010 375 ihmistä. Viinakuolemista vajaa kymmeneosa johtui korvikealkoholeista. Tilastojen mukaan näistä 24 oli metanolin aiheuttamia kuolemia. Jäähdytysnesteissä käytettävään etyleeniglykoliin kuoli 8 ja muun muassa käsidesissä käytettävään isopropanoliin yksi ihminen. Vaikka tapaukset ovat harvinaisia, sattuu niitä edelleen. Viimeksi helmikuussa pohjoiskarjalainen mies joutui sairaalahoitoon metanolimyrkytysepäilyn vuoksi.

terveys
Kuvassa käsi jossa on viinapullo ja toinen käsi, joka on olttamassa pulloa vastaan.
Antti Makkonen / Yle

Alkoholimyrkytys on suomalainen erityispiirre ja viinaan kuollaan Suomessa edelleenkin useammin kuin muissa maissa. Useimmin myrkytyksen aiheuttaja on kaupasta ostettu "oikea" viina. Vaikka korvikealkoholin aiheuttamat myrkytykset ovat harvinaisia, tapahtuu niitä kuitenkin kymmeniä vuodessa.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan päivystyksen ylilääkäri Susanna Wilenin mukaan ensiapuun ei nykyään päädy kovinkaan montaa tapausta joissa korvikealkoholi tai muu myrkky olisi syynä hoidon tarpeeseen.

– Etenkin 2000-luvulla se on ollut hyvin harvinaista. Tapauksia päätyy Tikkamäelle 1-2 vuodessa. Alkoholimyrkytyksiin kuollaan useammin, sekakäyttäjiäkin menehtyy useammin.

Kukaan ei varmaankaan juo metanolia tahallaan

Susanna Wilen

– Metanoli on ollut se yleisin alkoholin korvike. Metanoli on hyvin vaarallinen myrkky, ihmisruumis ei sitä kestä.

– Kukaan ei varmaankaan juo metanolia tahallaan. Luulisin, että useimmiten kysymyksessä on humalaisten ajattelemattomuus, ei riitä aikaa ajatella, että mitä tässä lantraillaan. Varmaankin se vahinko on perinteisesti helpoiten sattunut ryyppyporukoissa.

– Kokonaan toinen asia ovat sitten ne tapaukset jolloin markkinoille on päässyt myrkkyviinaa, silloin saattanut tulla hyvinkin pahaa jälkeä.

Pulituuri ja tenttu

Silloin kun viinaa ei ole ollut saatavilla, syystä tai toisesta, on Suomen kansa osoittanut kekseliäisyyttä. Avuksi on otettu mikä tahansa, ei juotavaksi tarkoitettu aine, joka sisältää alkoholia.

Partavesi, hajuvedet, tuulilasin pesuneste, pulituuri, jopa polttonesteet, kaikki on kelvannut. Monet näistä teknisistä alkoholeista myytiin denaturoituina juuri päihdekäytön estämiseksi.

Näiden erilaisten korvikkeiden käyttöön liittyy myös melkoisesti kansanperinnettä. Kekseliäät "puistokemistit" kehittivät erilaisia tapoja erottaa alkoholi esimerkiksi lakasta tai polttonesteestä.

Pulituuri eli spriipohjainen sellakkaliuos oli alkoholin lähde joka antoi nimen koko käyttäryhmälle -puliukot. Sellakka pyrittiin erottamaan spriistä joko "lyömällä" tai sekoittamalla siihen suolaa. Kummallakin tavalla sellakka saostui möykyksi ja juomakelpoinen sprii voitiin nauttia parempiin suihin.

Tenttu tai denaturoitu sprii eli korvikealkoholin käyttökulttuurin mukana. Alunperin metanolilla denaturoitu sprii aiheutti niin paljon kuolemia, että se huomattiin ulkomaita myöten. Denaturointia miedonnettiin ja kuolemat vähenivät.

EU toi metanolin takaisin suomalaiseen korvikealkoholin käyttökulttuuriin. Union säännöt sallivat metanolilla denaturoitujen tuotteiden vapaan myynnin. Säännöksiä on Suomessa tiukennettu muutama vuosi sitten, metanolikuolemia tapahtuu kuitenkin edelleenkin.