Ranneke ilmoittaa huomisen sydänkohtauksesi lääkärille jo tänään

Elintoimintojen valvonta etänä tulee mahdolliseksi tulevaisuudessa. Uudet innovaatiot tulevat säästämään terveydenhuollossa pitkän pennin, mutta teknologian käyttöönotto on tuskallisen hidasta.

Kotimaa
Älyranneke.
Yle

Se näyttää normaalia isommalta kuntoilijan aktiivisuusrannekkeelta, mutta oikeasti kyseessä on sairaalatasoinen tehovalvontalaite.

Suomessa kehitetty ja valmistettu älyranneke on monipuolisuudessaan, liikuteltavuudessaan ja pienikokoisuudessaan omaa luokkaansa. Se mittaa potilaan hengitystaajuutta, happisaturaatiota, lämpötilaa, verenpainetta, sydämen sykettä ja tajunnan tasoa. Tieto siirtyy langattomasti nettiin, joten hoitohenkilökunta voi tarkkailla potilaan vointia vaikka mobiilista.

– Hoitohenkilökunta pystyy seuraamaan potilaan terveydentilassa tapahtuvia muutoksia ilman, että potilaan tarvitsee tulla sairalaan mitattavaksi, sanoo yksi laitteen kehittäjistä, Medieta Oy:n teknologiajohtaja Toni Kaikkonen.

Tays testaa ranneketta sydänleikkauspotilailla

Älyranneke on syntynyt oululaisen Medietan ja yliopistosairaaloiden yhteistyön tuloksena. Laitteesta on olemassa vasta prototyyppi ja sitä testataan paraikaa Taysin sydänsairaalassa.

Ranneke voisi mahdollistaa esimerkiksi sydänleikkauspotilaiden nopeamman kotiuttamisen. Laite tekisi mahdolliseksi arvojen mittaamisen kotioloissa, ja kalliit laitosvuorokaudet vähenisivät.

– Resursseja säästyisi, jos leikkauksen jälkiseurannan voisi järjestää kotiin. Yleensä potilaat myös haluavat mahdollisimman nopeasti omaan sänkyyn, sanoo Taysin testiryhmään kuuluva sydän- ja rintaelinkirurgian professori Jari Laurikka.

Laitetta testataan kevään mittaan Taysin sydänleikkauspotilailla tavallisen valvonnan ohessa. Laurikka näkee laitteessa potentiaalia.

– Data kulkee kotoa sairaalaan, eikä potilaan tarvitse rampata mittauksissa. Tämä on tulevaisuutta.

Terveydenhuoltojärjestelmä on jähmeä uusille tuulille

Suomen terveysteknologia- ja älyvaatebuumi on poikinut monenlaisia muitakin kokeiluja, mutta varsinaiseen rutiinikäyttöön puettavat innovaatiot eivät terveydenhuollossa juuri päädy.

Potilaat eivät aina vempaimista innostu. Varsinkaan, jos kyse on ennaltaehkäisevästä mittaamisesta. Kohtauksen jälkeen motivaatiota voi löytyä.

Eero Punkka

Jotta laitteiden varaan voisi laskea ihmishenkiä, on niiden ensin käytävä läpi lääkintälaitestandardeihin vaadittavat massiiviset testaukset. Uusi teknologia pitäisi myös saada keskustelemaan potilastietojärjestelmien kanssa.

– Suomalainen terveydenhuolto on hidas uudistumaan. Tietojärjestelmäuudistukset ovat kalliita ja aikaavieviä, eivätkä kaikki lääkärit luota uuteen teknologiaan, sanoo tutkimusalueen johtaja Eero Punkka Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.

– Potilaatkaan eivät aina vempaimista innostu. Varsinkaan, jos kyse on ennaltaehkäisevästä mittaamisesta. Kohtauksen jälkeen motivaatiota voi löytyä, hän jatkaa.

Punkan mukaan mahdollisuudet laitteen kaupallistamiseen ovat kuitenkin hyvät.

– Länsimaissa arvostetaan kotihoitoa ja vanhustenhoidossa siihen velvoittaa meillä jo lakikin.

Laite voisi mahdollistaa vaikeasti sairaiden kotihoidon

Toinen rannekkeen mahdollisuuksiin uskova on kotihoidon nimeen vannova sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri Tom Widenius. Hän ottaa vastaan potilaita yksityisessä Docrates Syöpäsairaalassa ja pyörittää vaimonsa kanssa kotisairaala Foibosta.

– Potilaat voivat paremmin kotona. Antibioottien tarve vähenee, infektiot vähenevät ja kustannukset vähenevät. Tämän vuoksi esimerkiksi akuuttia leukemiaa sairastavat potilaat pitäisi hoitaa mahdollisimman pitkään kotona. Jotta kotihoito onnistuisi, tarvitaan kuitenkin luotettavaa potilasseurantaa.

Resursseja säästyisi, jos leikkauksen jälkiseurannan voisi järjestää kotiin.

Jari Laurikka

Widenius seuraa nyt tarkkaan, millaisia testituloksia Medietan älyrannekkeesta saadaan.

– Kotihoito vaatii uudenlaista ajattelutapaa, uudenlaisia toimintatapoja ja tämänkaltaista uudenlaista teknologiaa, Widenius sanoo.

Katoaako käsi, jota hädän hetkellä puristaa?

Nuorille potilaille vempaimet ovat arkipäivää, vanhemmassa polvessa langaton valvonta voi tuntua omituiselta.

– Kyse on epäluuloisuudesta, pelosta ja siitä, että menettää sen inhimillisen kontaktin ihmiseen, sanoo toiminnanjohtaja Leena Rosenberg Suomen syöpäpotilaat ry:stä.

– Sen sijaan nuoret syöpäpotilaat ovat jopa kiinnostuneita tekniikasta osana hoitoa.

Entä miten uusi teknologia tulee vaikuttamaan sairaalahenkilökuntaan, jos laitosvuorokaudet vähenevät?

– Teknologialla ei pyritä tyhjentämään sairaaloita, enkä usko, että myöskään henkilökunta vähenee. Teknologian avulla henkilökunnan on mahdollista keskittyä heihin, jotka hoivaa ja apua todella tarvitsevat, professori Jari Laurikka sanoo.

Medietan teknologiajohtaja Toni Kaikkonen on varma, että läpimurto on lähellä.

– Kun pystymme todentamaan, että laite toimii, ja että siitä on oikeasti hyötyä, veikkaan että sairaalat lähtevät tähän mukaan. Tavoitteemme on saada laite markkinoille vielä tänä vuonna.