Kuusi vinkkiä pienten pelaajien vanhemmille: näin voitat "kun kaikki muutkin saa" -väittelyssä

Mitä tehdä, kun lapsi haluaa pelata ikätasolleen liian jännittävää selviytymiskauhupeliä tai räiskiä pelihahmoja hengiltä väkivaltaa pursuavassa K-18-pelissä? Tunne lapsesi ja pelit, joita hän pelaa, tee ratkaisu ja pysy siinä. Vanhemmalla on velvollisuus ja oikeus suojella lasta, muistuttaa Mannerheimin lastensuojeluliiton mediakasvatuksen kehittäjä Satu Valkonen.

internet
Kuvassa lapsi pelaa tieokonepeliä kuulokkeet korvillaan
Heini Holopainen / Yle

Monen keittiönpöydän ääressä vängätään siitä, mitä digitaalisia pelejä ala-asteikäinen saa pelata. Mannerheimin lastensuojeluliiton mediakasvatuksen kehittäjä Satu Valkonen antaa vanhemmille vinkkejä peleistä puhumiseen.

1. Tukeudu ikärajoihin

– Vanhemmille pelin ikäraja on hyvä mittari, ja muuten voi seurailla lasta. Ikäraja perustuu keskimääräiseen ja herkempi lapsi voi reagoida voimakkaammin. Lähtökohtaisesti ei pelata pelejä, jotka on tarkoitettu vanhemmille lapsille.

2. Opeta lasta vastustamaan kaveripainetta

– Lapselle olisi hyvä jo varhaisessa vaiheessa opettaa, miten voi vastustaa kaveripainetta, mielellään jo ennen kuin pelaamiseen painostamista ilmenee.

– Lasta voi auttaa kertomalla, miten voi lähteä paikalta tai pelistä, tai miten voi esittää kavereille vaihtoehtoista tekemistä. Nämä on yksilökohtaisia asioita ja riippuvat kaveriryhmästäkin, mutta vanhempi on oman lapsensa paras asiantuntija.

3. Valjasta vanhemmat yhteisrintamaan

– Koululuokan vanhempainilloissa on pyritty yhdessä sopimaan säännöistä ja jakamaan tietoa ikärajojen velvoittavuudesta. Sopimiset voivat menestyä tai ei, riippuen vanhempien kiinnostuksesta huolehtia lapsen turvallisesta mediaympäristöstä. Tämä kysyy vanhemmilta kasvatusasennetta.

4. Auta lasta omien rajojen asettamisessa

– Jos vanhemmat eivät ole tutustuneet lapsen pelaamiseen tai kännykänkäyttöön, niin se tulee vanhemmille asiana, jossa he kokevat, että heillä ei ole siihen sanomista, koska he eivät sitä ymmärrä. Siksi vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota omaankin mediankäyttöönsä ja käyttää mediaa lapsen kanssa yhdessä, ja opettaa lapselle omia rajoja.

– Vanhempi ohjaa lasta omaan vastuuseen, että hän osaa itse määrittää, mikä hänelle on haitallista ja mistä tulee turhaa huolta tai pelkoja. Lasta pitää ohjata vastuullisiin valintoihin median parissa, kuten muuallakin elämässä.

5. Pysy johdonmukaisena

– Tarvitaan jämäkkyyttä – vanhemmalla on oikeus suojella lasta kokemuksilta, jotka eivät häntä hyödytä ja aiheuttavat turvattomuutta. Pitää luottaa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja olla johdonmukainen ratkaisuissaan.

6. Tunne pelit, joista puhutaan

– Jos vanhemmat eivät ole tutustuneet lapsen pelaamiseen tai kännykänkäyttöön, niin se tulee vanhemmille asiana, jossa he kokevat, että heillä ei ole siihen sanomista, koska he eivät sitä ymmärrä. Siksi vanhempien pitäisi kiinnittää huomiota omaankin mediankäyttöönsä ja käyttää mediaa lapsen kanssa yhdessä. Pelaamista on hyvä myös tuntea eikä vain luottaa ikärajoihin. Teini ei enää ajattele, että vanhemman sanomisella on väliä, jos vanhempi ei ole aiemminkaan ollut kiinnostunut näistä asioista.