yle.fi-etusivu

Professori: Kotihoidon tuki osasyy miesten ja naisten epätasa-arvoon

Tanskassa huomattavasti Suomea pienempi osa naisista jää kotiin hoitamaan lapsia. Tutkijan mukaan kotihoidon tuki Suomessa kaipaisi muokkaamista.

kotihoidontuki
Aikuinen ja kaksi lasta.
Tommi Parkkinen / Yle

Suomalaisten naisten ja miesten tasa-arvo on periaatteessa hyvällä tasolla. Ongelmia kuitenkin on.

Esimerkiksi taloudellisessa tasa-arvossa on vielä puutteita. Sen taustalta löytyy ilmiöitä, joiden takia naisten asema työelämässä on miesten asemaa heikompi.

Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori Marjo Kuronen on tutkinut hiljattain naisten työelämään osallistumisen esteitä 11:ssä Euroopan maassa. Tutkimuksessa olivat Pohjoismaista mukana Suomi ja Tanska.

Naisten asema työelämässä epävarma

Kurosen mielestä Suomessa korkeastikin koulutetut naiset ovat työelämässä epävarmassa asemassa.

– Tämä korostuu huonoina taloudellisina aikoina, kun työttömyys on korkealla. Silloin naiset jäävät helposti kotiin, koska pienten lasten hoitaminen kotona on parempi vaihtoehto kuin työttömäksi tai epävarmaan työllisyystilanteeseen jääminen.

Niin hyvä asia sinänsä kuin lasten hoitaminen kotona onkin, se vähentää työelämään osallistumista. Se on yksi tasa-arvon mittari.

– Suomeen verrattuna esimerkiksi Tanskassa pienten lasten äideistä selvästi suurempi osa on työelämässä. Tanskassa myös alle 3-vuotiaista lapsista päivähoidossa on lähes 70 prosenttia, kun taas Suomessa osuus on noin 30 prosenttia, Marjo Kuronen kertoo esimerkin.

Kotihoidon tuki kannustaa naisia kotiin

Suomessa kotihoidon tukijärjestelmä on kannustanut naisia jäämään kotiin hoitamaan lapsia.

– Vielä 1980-luvulla naisten työssäkäynti oli laajempaa ja silloin oli voimissaan suomalainen ajatus, että myös äidit ovat työssäkäyviä. Sittemmin äitien kotiin jääminen on yleistynyt hurjasti, Kuronen luonnehtii.

Työelämästä poissaolo vaikuttaa pitkälle naisten tulevaisuuteen. Eläkekertymä jää pienemmäksi, mutta myös työelämään paluu voi vaikeutua.

Miten nuoret naiset voisivat päästä työelämässä eteenpäin siitä huolimatta, että he perustavat perheitä?

– Kannattaisin kotihoidon tukijärjestelmän muuttamista, Marjo Kuronen sanoo.

– Missään tutkimistani 11 maasta, esimerkiksi Pohjoismaista Tanskassa, ei ole vastaavaa järjestelmää. Sen sijaan Norjassa ja Ruotsissa kotihoidon tukea maksetaan, mutta järjestelmä on niissä joustavampi. Se esimerkiksi mahdollistaa tuen käyttämisen jaksottain. Näin työelämästä ei oltaisi poissa pitkää aikaa, professori Marjo Kuronen toteaa.