Koe uusi yle.fi

Saitko laskun, jossa eräpäivä on huomenna? Jupina on turhaa

Toiko posti laskun, jossa eräpäivä on muutaman päivän päässä tai jopa huomenna? Ei auta kuin maksaa tai soittaa ja neuvotella toimintatavasta. Maksunsaaja nimittäin määrittelee eräpäivän. Vaikka lähetyspäivän ja eräpäivän väliin suositellaan 14 vuorokautta, kyseessä on vain linjaus. Sen sijaan maksumuistutuksia säätelee perintälaki.

Kotimaa
Lasku
Anssi Leppänen / Yle

Kuluttajaoikeusneuvontaan tulee melko vähän laskutustekniikkaan liittyviä yhteydenottoja. Yleensä ne liittyvät esimerkiksi laskun siirtämiseen perintään tai siihen, millaisia kuluja saa periä. Johtava kuluttajaoikeusneuvoja Raija Marttala vastasi kysymyksiin, joita tavallisella kuluttajalla voi herätä maksamisesta.

Onko laskun lähettämisen ja eräpäivän väliin jäätävä 14 vuorokautta?

Ei ole. Kuluttaja-asiamies on linjannut, että laskun lähettämisen ja eräpäivän väliin pitäisi jäädä vähintään kaksi viikkoa. Perustellusta syystä aika voi olla lyhyempikin. Kyseessä on kuitenkin vain hyvän toiminnan linjaus, jota vastaan toimiminen ei riko mitään lakia.

– Tosielämä on muuta kuin ohje, myöntää johtava kuluttajaoikeusneuvoja Raija Marttala.

Marttala neuvoo, että jos saa laskun, jossa eräpäivä on heti tai jopa edellisenä päivänä, kannattaa ottaa suoraan yhteys laskuttajaan ja kysyä, miten toimitaan. Jos taas näyttää siltä, että saman laskuttajan laskut näyttävät päivämäärien perusteella viipyvän reissussa viikonkin, voi jo epäillä lähettäjän järjestelmiä.

Alkaako viivästyskorko juosta heti, kun maksaminen viivästyy päivänkin?

Kyllä. Se alkaa juosta heti kun eräpäivä on ohitettu. Sen sijaan muistutuskuluja ei tule heti. Raija Marttala muistuttaa myös, että viivästyskorossa kyse on useimmin senteissä laskettavista summista.

Mistä viivästyskorkoa peritään?

Viivästyskorkoa voi periä vain siitä suorituksen osasta, joka on viivästynyt. Viivästyskoron maksuvelvollisuudesta pitää myös ilmoittaa eli se on kerrottava laskussa. Viivästyskorko ilmoitetaan vuotuisena korkona.

Nyt se on kuluttajille 7,5 prosenttia vuodessa eli jos lasku on kuukauden myöhässä, korko on yksi kahdestoistaosa 7,5 prosentista. Esimerkiksi 100 euron laskusta viivästyskorko on vuodessa 7,5 euroa eli kuukaudessa se on siitä kahdestoista osa eli 0,625 euroa.

– Tavanomaisissa laskuissa viivästyskorko ei aiheuta mitään suunnattomia kustannuksia, suuremmat tulevat maksumuistutuksista, muistuttaa Marttala.

Voiko myös maksumuistutuksen eräpäivä olla hyvin lähellä muistutuksen saamista?

Ei voi. Perintätoimia säätelee laki: maksullisen maksumuistutuksen voi perintälain mukaan lähettää 2 x 14 päivän säännön mukaan. Normaali lasku pitää lähettää ensin 14 päivää ennen eräpäivää. Maksullisen muistutuksen voi puolestaan lähettää aikaisintaan 14 päivän kuluttua eräpäivästä.

Muistuttaa voi aiemminkin, mutta siitä ei saa aiheutua asiakkaalle kuluja. Maksumuistutus on maksuvaatimusta kevyempi versio; muistutuksen lähettää yleensä sama taho kuin laskunkin. Se on huomautus, josta saa kuitenkin periä kuluja, koska se aiheuttaa laskuttajalle lisätyötä.

Viivästysmaksu saa olla korkeintaan 5 euroa, jos kyseessä on kuluttajan lasku. Jos laskutettava on pienyrittäjä, rajauksia ei ole, vaan kulut voivat olla suuremmatkin.

Maksuvaatimus taas liittyy jo perintätoimintaan ja on perintälaissa määritelty kalliimmaksi toimenpiteeksi kuin muistutus.

Marttala muistuttaa, että monet yritykset ovat ulkoistaneet laskutuksensa. Laskutuksen hoitajat harjoittavat usein myös perintää. Kuluttaja voikin saada tunteen, että kyse on perinnästä. Kannattaa siis katsoa, mitä lapussa lukee: onko kyseessä lasku vai maksumuistutus, neuvoo Marttala.