"Vanhakin koira oppii uusia temppuja" – löytöeläimen kanssa vaaditaan kärsivällisyyttä

Löytöeläimet leimataan usein vaikeiksi ihan suotta. HESY:n puheenjohtaja Susanna Paavilaisen mukaan löytöeläimestä saa hellyyttä rakastavan ystävän, mikäli on kärsivällinen ja antaa lemmikin rauhassa tutustua uuteen elinympäristöön. Moni kavahtaa aikuisen yksilön ottamista pennun asemesta.

ilmiöt
Koira läähättää
YLE / Kirsi Partanen

Löytöeläimet leimataan monesti hankaliksi ja ongelmallisiksi. Moni pohtiikin mieluummin kissan- tai koiranpennun ottamista suoraan kasvattajalta, jolloin omistaja voi itse kouluttaa lemmikkinsä pienestä pitäen.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n puheenjohtajan Susanna Paavilaisen kotona on asustanut löytöeläimiä jo 1970-luvulta lähtien. Muutama koirista ja yksi kissoista on tullut hänelle pentuina, suurin osa kuitenkin vasta aikuisina. Paavilainen ymmärtää ihmisten kavahduksen aikuisen löytöyksilön ottamisesta.

– Mieluusti moni haluaisi pennun, jotta siitä tulisi omanlaisensa ja pääsisi pennusta lähtien kouluttamaan itse. Yleensä uskotaan, että pentu olisi helpompi kouluttaa, Paavilainen kertoo.

Loppupelissä näin ei välttämättä ole, Paavilainen toteaa.

Ainahan se eläimen kanssa on mysteeri, millainen siitä muodostuu ja kasvaa.

HESY ry:n puheenjohtaja Susanna Paavilainen

– Ei me tiedetä varmaa totuutta, että millaisia ne koiran- ja kissojenkasvattajat todellisuudessa ovat. Aina pystytään näyttämään jotain muuta. Kyllähän niistä paljon puhutaan, että onko hyvä kasvattaja. Ja ainahan se eläimen kanssa on mysteeri, millainen siitä muodostuu ja kasvaa.

Eläinkohtaloita on monenlaisia

Löytöeläimen menneisyydestä ei aina ole saatavissa tietoa. Joku kissa löytyy ulkoa yksin harhailemasta, toinen on saattanut kasvaa koko elämänsä illman ihmiskontaktia. Täysin villin kissan kouluttaminen hellyydenkipeäksi kotikissaksi on mahdollista, mutta vaatii omistajalta työtä. Suurin ongelma löytöeläimien kanssa on lemmikkien arkuus.

– Lemmikille pitää antaa aikaa. Ei kannata olla liian hyökkäävä, sillä eläin saattaa pelästyä ja ottaa takapakkia, Susanna Paavilainen toteaa.

Osa lemmikeistä kotiutuu heti, osalla taas tutustuminen uusiin ihmisiin ja elinympäristöön saattaa kestää pitkäänkin. Paavilaisen mukaan vielä viikossa ei välttämättä näe tuloksia, vaan vaaditaan pitkäjänteistä työtä, että omistaja ja lemmikki löytävät yhteisen sävelen.

HESY:n tiloissa on asunut vuosien varrella kissojen ja koirien lisäksi myös lintuja ja kilpikonnia. Niiden kohdalla läheisyys ei ole niin tärkeää kuin esimerkiksi koirien kohdalla.

Lemmikille pitää antaa aikaa. Ei kannata olla liian hyökkäävä, sillä lemmikki saattaa pelästyä ja ottaa takapakkia

Susanna Paavilainen

– Muut eläimet ovat yleensä tyytyväisiä puhtaaseen veteen ja koppiin. Kissat ja koirat tarvitsevat kuitenkin ihmisten läheisyyttä, Paavilainen kertoo.

Uuden kodin tavoille

Kissa joutuu opettelemaan uudessa paikassa talon tavoille. Osassa perheissä lemmikki kun voi nukkua perheen sängyssä, osassa ei. Ei-toivottu käyttäytyminen pystytään karsimaan Susanna Paavilaisen mukaan pois.

– Pitää katsoa, millaisia käytöstapoja eläin alkaa tarjota. Sitten sen, mitä se tarjoaa, alat hyväksyä ja kehua, ja negatiiviset jätetään huomiotta. Eläimet ovat siitä fiksuja, että ne eivät lyö usein päätä seinään eli ne oppii. Jos ei se (toiminta) tuota mitään tuloksia, niin eläin jättää sen tekemättä. Kyllä vanhakin koira oppii uusia temppuja. Ei saa vain luovuttaa liian aikaisin, Paavilainen toteaa.

Jokainen eläin on oma yksilönsä. Osasta löytäeläimistä saattaa löytyä piileviä kykyjä,minkä osoittaa Paavilaisen Espanjasta tuotu katukoira Kössi.

Kyllä vanhakin koira oppii uusia temppuja, ei saa vain luovuttaa liian aikaisin

Susanna Paavilainen

– Kössi löydettiin pentuna Malagan moottoritien varrelta pahvilaatikosta ja se tuli neljä kuukautta vanhana mulle Suomeen. Olen kouluttanut siitä homekoiran ja se etsii rakennuksista homeita ja kosteusvaurioita. Viime viiden lopulla on tehty yhteistyösopimus Helsingin yliopiston pieneläinlääketieteen kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen sekä Kuopion yliopiston kanssa, että 12 koiraa alkaa haistelemaan nyt koirien nisäsyöpää ja ihmisten rintasyöpää. Kössi on nyt yksi syöpätutkijakoirista.

– Kyllä oli suuri menetys espanjalaisille. Sinne voisi lähettää terveisiä, että kyllä niitä koiria pystyy hyödyntämään paljon muuallekin kuin heittämällä kadulle, Paavilainen toteaa.