Suomen budjettivaje karkasi yli EU-rajojen – valtiovarainministeriössä selvitetään syytä

Valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan valtiovarainministeriössä ei vielä tiedetä, miksi ennusteet pettivät.

politiikka
SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne puhuu medialle eduskunnassa 5. maaliskuuta.
SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne puhuu medialle eduskunnassa 5. maaliskuuta.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Suomi selvittää edelleen, miksi maan julkisen talouden alijäämä rikkoi viime vuonna ensi kertaa aikoihin EU:n raja-arvon. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) kertoi tiistaina ministeriön pitävän edelleen epäselvänä, mistä alijäämän kasvu johtui.

Suomen budjettivaje kasvoi viime vuonna poikkeuksellisen jyrkästi. Tilastokeskuksen kuun alussa julkistamien lukujen mukaan julkisen talouden alijäämä oli 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen kolmen prosentin raja ylittyi räikeästi.

– Se on 3,4 prosenttia nyt, kun vielä syksyllä ennustettiin, että se olisi 2,7. Meille on itselle vähän epäselvää tällä hetkellä, mistä tämä johtuu, Rinne ihmetteli Brysselissä EU-maiden valtiovarainministerikokouksen jälkeen.

Rinne sanoo valtiovarainministeriön virkamiesten arvioivan, että verotulot ovat pienentyneet ja menot kasvaneet.

– Näyttää, että se on tullut aika tasaisesti sekä verojen että menojen puolella. Siellä on poikkeuksellisesti samaan suuntaan vaikuttavia tekijöitä poikkeuksellisen paljon, mikä on tehnyt poikkeuksellisen suuren poikkeuksen aiemmasta ennusteesta.

Viimeksi Suomen budjettivaje on ylittänyt kolme prosenttia bkt:sta vuonna 1996.

Suomi on ylittänyt EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen rajan myös velan osalta. Julkista velkaa on yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU-komissio ei kuitenkaan aio rankaista Suomea, sillä velan kasvu johtuu sen mukaan ainakin osin Suomen osallistumisesta EU:n rahastoihin, joilla on tuettu vaikeuksiin joutuvia maita.

Vuonna 2014 moni EU-maa rikkoi budjettivajerajan, muun muassa Ranska. EU:n komissio ja valtiovarainministerit kuitenkin katsoivat rikkomuksia sormien läpi, sillä kaikille löytyi EU:n mukaan hyvä selitys, esimeriksi taloustilanteen hankaluus.