DNA-tutkimus antoi kolmelle 1600-luvun orjalle kotimaan

Kaukana kotoaan kuolleet kolme afrikkalaista avaavat aivan uusia ovia ihmiskunnan historian suurimman pakkosiirron tutkimuksille.

Ulkomaat
Orjan kahleet.
Nic Bothma / EPA

Kolmen Afrikassa syntyneen, Karibianmeren saarelle Saint Martiniin orjaksi viedyn ihmisen juuret on selvitetty poikkeuksellisella DNA-tutkimuksella. Heidän nimiään tuskin koskaan kirjattiin minnekään, mutta heidän luillaan on tarina, jonka yhdysvaltalainen Stanfordin yliopisto ja tanskalainen Kööpenhaminan yliopisto ovat nyt selvittäneet.

Vastaavaan ei ole koskaan ennen pystytty yhtä heikosti säilyneen vanhan DNA:n perusteella.

Luurangot löytyivät neljä vuotta sitten rakennustyömaalta pääkaupungista Philipsburgista. Vuosisadat kuumassa ja kosteassa ilmastossa olivat rapauttaneet jäänteitä pahoin, mutta tutkijat onnistuivat vastoin odotuksiaan eristämään hivenen DNA:ta, joka oli säilynyt vainajien hampaiden juurissa.

Tuon tiedon perusteella kyettiin kertomaan, missä he olivat todennäköisesti syntyneet ja kasvaneet ennen joutumistaan orjiksi. Vastaavaan ei ole koskaan ennen pystytty yhtä heikosti säilyneen vanhan DNA:n perusteella.

Hampaat kertovat, että kolme orjiksi päätynyttä afrikkalaista olivat aloittaneet pakkomatkansa todennäköisesti nykyisistä Kamerunista, Nigeriasta ja Ghanasta. Kuollessaan 1600-luvun lopussa he olivat 25–40-vuotiaita.

Myös tapa, jolla heidän hampaansa oli viilattu, viittaa afrikkalaisiin syntyseutuihin. Ajoituksen jäljille puolestaan päästiin aluksi luurankojen vierestä löytyneiden saviruukkujen palasten perusteella.

Orjiksi laivattiin yli 12 miljoonaa ihmistä

Tutkimusten tulos ei ole vain kolmen yksilön tarina, vaan pohjustaa uudenlaista tutkimusta Atlantin ylittäneestä orjakaupasta, jonka uhreiksi 1500–1850-luvuilla joutui yli 12 miljoonaa ihmistä. Se on ihmiskunnan historian suurin pakkosiirto.

– Miljoonia ihmisiä ryöstettiin kotoaan Afrikasta ja tuotiin Amerikoihin. Olemme pitkään halunneet selvittää DNA-tutkimuksen avulla, keitä he olivat, mistä he tulivat ja ketkä ovat tänä päivänä heidän sukulaisiaan, sanoo Stanfordin yliopiston geneettisen tutkimuksen professori Carlos Bustamante.

Bustamante on aiemmin selvittänyt Meksikon ja Karibian alueen alkuperäisasukkaiden perimää ja osallistunut muun muassa Alppien jäämiehen, 5 300 vuotta sitten muumioituneen Ötzin tutkimuksiin.

DNA on uudenlainen arkisto

Saint Martinin tutkimusryhmää johtanut Kööpenhaminan yliopiston tutkija Hannes Schroeder kuvaa DNA:ta uudenlaiseksi arkistoksi, joka avulla voidaan päästä orjakaupan uhrien menneisyyden jäljille.

– Historiallisia asiakirjoja kyllä on – kauppiaiden luetteloita ja laivauskirjoja ja muuta niiden tapaista –, mutta niissä viitataan yleensä rannikon kauppapaikkoihin, ei orjien alkuperään tai kotiseutuun, Schroeder kertoo.

Tutkimus on julkaistu tiedelehti PNAS (siirryt toiseen palveluun):ssa, ja siitä kertovat omilla sivuillaan Kööpenhaminan (siirryt toiseen palveluun) ja Stanfordin (siirryt toiseen palveluun) yliopistot.