Hurjapäät vesihiihtivät jäänkappaleiden keskellä sulassa joessa

Keväinen sää innosti kajaanilaisen extremeryhmän jäsenet vesihiihtämään Kajaaninjoelle. Kylmä vesikään ei hirvittänyt märkäpuvuissa taiteilleita vesihiihtäjiä.

ilmiöt
Antti Karjalainen ja Petteri Poutiainen vesihiihtämässä Kajaaninjoessa.
Joona Kemppainen

Plussakeli houkutteli tällä viikolla kajaanilaisen hurjapääryhmän vesihiihtämään Kajaaninjoelle. Extremeryhmä Team Barbendersin (siirryt toiseen palveluun) jäsenet ovat aikaisemmin harrastaneet lajia kesällä, mutta nyt aurinkoinen sää ja sula joki saivat heidät liikkeelle jo kevättalvella.

– Koko porukka oli innoissaan, ja joellehan se oli lähdettävä. Kaveri oli myös juuri ostanut vesijetin, jota halusi päästä testaamaan. Jäitä piti vähän polkea, että saatiin jetti laskettua veteen, kertoo ryhmän jäsen JP Poutiainen.

Vesihiihto onnistui hyvin touhuun tarkoitetulla laudalla, vaikka joitakin joessa kelluvia jäänkappaleita piti väistellä. Kylmä vesikään ei hirvittänyt vesihiihtäjiä, jotka hyppäsivät laudalle märkäpuvuissa.

– Virtausta kuulemma oli, mikä piti ottaa huomioon. Jos laudasta pääsee joku kulma tökkäämään veden alle, sattaisi olla kaatuminen edessä. Näin meinasi käydä, mutta kukaan ei kaatunut, Poutiainen kertoo.

Itse hitsatulta rampilta tapahtumiin esiintymään

Vesihiihto ei kuitenkaan ole Team Barbendersin ainoa huvi. Viitisen vuotta kasassa ollut ryhmä harrastaa pääasiasa FMX:ää eli freestyle motocrossia, joka on Poutiaisen mukaan Suomessa harvinainen laji. Hän arvioi, että sitä tekee vain noin kymmenestä viiteentoista ihmistä. Laji muistuttaa tavallista motocrossia, mutta siinä tehdään hyppyjen aikana näyttäviä temppuja.

JP Poutiainen on esiintynyt Team Barbendersin mukana erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomen ja myös Venäjällä. Ryhmä näkyi viime vuonna myös televisiossa Posse-ohjelmassa.

Jos on ihan reikäpää, särkee vain itsensä, eikä tapahdu mitään muuta. Ei kehity lajissa.

JP Poutiainen

– Katsoimme viisitoistakesäisinä amerikkalaisia motocross-videoita, ja näimme siellä ramppeja. Niistä tuli inspiraatio, että tuommoinenhan hyppyri me hitsataan. Yksi kaveri osasi hitsata, ja tehtiin kehikko ja siihen vanerit ja alastulo, ja sitten ajettiin pienillä crossipyörillä. Siitä touhu on mennyt vain isompaan ja isompaan.

Poutiainen on vasta palannut lajin pariin vuoden tauon jälkeen. Noin vuosi sitten hän satutti nilkkansa ajaessaan Espanjassa, ja lekuri määräsi hänet vuoden tauolle.

– Tuntui siltä, että jotakin puuttuu, ja ettei kaikki ole hyvin. Sitä on lievittänyt se, että oon saanut pyöriä hommissa mukana. Tämä on vaarallinen laji, ja harrastajan on oltava hurjapää ja luotettava itseensä. Mutta järkeäkin pitää olla päässä. Jos on ihan reikäpää, särkee vain itsensä, eikä tapahdu mitään muuta. Ei kehity lajissa, Poutiainen pohtii.

Antti Karjalainen ja Petteri Poutiainen vesihiihtämässä Kajaaninjoessa.
Joona Kemppainen

Kypärä päässä murheet unohtuvat

Kajaanissa freestyle-motocrossia treenaava Poutiainen haaveilee että saisi joskus elantonsa lajista. Nyt hänellä on alueurakointifirma, mikä osaltaan tukee harrastusta, kun maan muokkaukseen tarvittavat koneet löytyvät omasta takaa.

Aina, kun vetää kypärän päähän, saa kaikki nollattua, ja ajamisen jälkeen on hyvä mieli.

JP Poutiainen

– Harrastus vaatii vehkeitä, että voi tasoitella paikat ja ajaa maat. On myös oltava tilaa ja paljon maata, että pystyy tekemään ison alastulon harjoittelua varten. Näytöksiin meillä on levitettävä kuorma-auto, joka toimii alastulona.

Poutiainen kertoo, että adrenaliini on yksi tekijä, joka saa hurahtamaan lajiin.

– Aina, kun vetää kypärän päähän, saa kaikki nollattua, ja ajamisen jälkeen on hyvä mieli. Se on hyvä tunne, kun lähtee ilmaan, Poutiainen kuvailee.