Maaseutulukioiden ahdinko jatkuu

Koulutuksen järjestämisverkon säilyminen nykyisellään ei riitä takaamaan maaseutulukioiden tulevaisuutta, koska valtion säästötoimet koulutuksesta jatkuvat. Jokainen pieni lukio joutuu nyt itse miettimään oman selviytymiskeinonsa.

Kotimaa
Värri
Kitee

Koulutusalan ammattilaiset ympäri Suomen höristivät korviaan maanantaina, kun hallituksen lakiesitys lukioiden ja ammattikoulujen toimilupien uudistamisesta kaatui eduskunnan sivistysvaliokunnassa.

Uutisen myötä raukesi monissa kunnissa vallinnut pelko, että lupaehtojen avulla olisi käytännössä suljettu monta pientä oppilaitosta.

- Se oli hyvä asia ilman muuta siksi, että nyt ei ole mitään pakkohakua. Näin koulutuksen järjestäjät pääsevät omista lähtökohdistaan miettimään, mikä on paras tapa järjestää lukiokoulutusta ja taata sen saavutettavuus oman kunnan asukkaille jatkossa, sanoo valtakunnallisen Pro Lukio -yhdistyksen puheenjohtaja ja Kiteen lukion rehtori Kyösti Värri.

Huonona Värri pitää sitä, jos jossakin paikkakunnalla ei lakiesityksen raukeamisen vuoksi aiota lainkaan vaivata päätä lukiokoulutuksen tulevaisuuden suhteen.

Värri muistuttaakin, että olosuhteet eivät muutu mihinkään ja pienet maaseutulukiot ovat edelleen vaarassa.

- Näin on kahdesta syystä. Ensimmäinen on ikäluokkakehitys: jos lukioon ei riitä opiskelijoita, joka mahdollistaa laajan valinnaisuuden - joka on tänä päivänä hyvin keskeinen asia laadukkaassa lukiokoulutuksessa - niin silloin ilman muuta sen lukion kohtalo on vaakalaudalla, rehtori toteaa.

- Samalla tavalla täytyy muistaa, että hallituksen rahoitus- ja rakennepakettiin liittyvät 260 miljoonan euron säästöt ovat edelleen siellä kehyspäätöksessä mukana. Ne johtavat siihen tilanteeseen, että lukiokoulutuksen taloudellinen asema on jatkossakin hyvin heikko.

Lukioita on monenlaisia

Värri pitää lukiokoulutuksen rahoitusasemaa jo kestämättömänä.

Samalla lukion rehtori painottaa, että lukioita on monenlaisia, vaikka moni luulee lukiomuotoja olevan vain yksi.

- On lukioita, jotka erikoistuvat vahvasti kapealle alueelle. Sitten on lukioita, jotka toimivat hyvin keskeisesti yhteistyössä esimerkiksi oman perusopetuksen kanssa. Sitten on lukioita, jotka tekevät vahvaa yhteistyötä ammatillisen toisen asteen koulutuksen kanssa ja niin edelleen.

Mitkä lukiot sitten koulutusalan ammattilaisen mielestä pysyvät parhaiten hengissä jatkossa?

Ei ole yhtä lukiotyyppiä, joka jatkossa menestyy, vaan lukio, joka pystyy sopeutumaan siihen omaan toimintaympäristöönsä

Kyösti Värri

- Ei ole yhtä lukiotyyppiä, joka jatkossa menestyy, vaan lukio, joka pystyy sopeutumaan siihen omaan toimintaympäristöönsä.

Hyvä esimerkki on Värrin mukaan Lapinlahdella kuvataiteeseen menestyksekkäästi keskittynyt lukio tai Pohjanmaalla Kaustisen musiikkilukio, joka myös keskittyy omaan erityisalaansa.

- Sitten on olemassa koko joukko hyviä lukioita, jotka menestyvät yleislukiotoiminnalla; antavat mahdollisuuden oman paikkakuntansa nuorille jatkaa jatko-opintoihin minne tahansa, mille alalle tahansa.

Moni voi menestyä

Pro Lukio -yhdistyksen puheenjohtajan mielestä monenlaiset lukiot voivat menestyä, kun niille vain annetaan siihen mahdollisuudet.

- Pienet lukiot voivat keskittyä siihen omaan erityisyyteensä eli yleislukiotoimintaan yhteistyössä oman perusopetuksensa kanssa. Tämä on hyvin luonnollinen toimintatapa, josta käytetäänkin joskus nimitystä "peruslukio".

Eli monenlaisia vaihtoehtoja on, kunhan löytää sen oman luontevan paikkansa omassa toimintaympäristössään ja lukiolla riittää opiskelijoita eli alueella on koulutustarvetta, Kyösti Värri tiivistää.