1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Allergiset huolissaan tuoksumarkkinoinnista – tuoksuja lisätään farkkuihin ja liiketilojen huoneilmaan

Kemikaalit ja hajusteet vaikeuttavat yhä useamman arkea. Jopa 40 prosenttia suomalaisista ilmoittaa olevansa tuoksuille yliherkkä. Allergia- ja astmaliitto on huolissaan siitä, että hotelleihin ja ravintoloihin hankitaan myyntiä edistäviä tuoksuja.

Kuva: Yle / Arja Lento

Arjen kemikaalit ja hajusteet voivat aiheuttaa voimakkaitakin oireita. Astmat ja allergiat lisääntyvät, ja myös tuoksuherkkyysoireet ovat yleistyneet. Syitä allergioiden lisääntymiseen on haettu niin elintapojen kuin -ympäristön muutoksesta. Tuoksuyliherkkyyden syntymekanismista tietoa on vielä vähän, mutta osa tutkijoista yhdistää sen voimakkaaseen kemikaalialtistukseen.

Allergia-ja astmaliiton mukaan tuoksuillle oireilevien määrää arvioidaan vain suuntaa-antavasti, koska tuoksuyliherkkyydelle ei vielä ole tutkimusmenetelmää. Tuoksuyliherkkyyden oireet ja niiden aiheuttajat vaihtelevat yksilökohtaisesti. Joku potee tuoksujen takia väsymystä ja hengenahdistusta, toiselle tulee pahoinvointia, päänsärkyä tai silmien kirvelyä.

– Hajusteiden vaikutus, eli se, miten tuoksuyliherkkyys on muodostunut, tarvitsisi lisätutkimusta. Olisi mielenkiintoista tietää, onko se seurausta siitä, että meidän iho ja aistikanavat ovat niin paljon ja pitkäaikaisesti hajusteiden kanssa tekemisissä. On vielä paljon kiistanalaista tietoa, ja pyrimme järjestönä tekemään töitä, että tuoksuyliherkkyys tunnistettaisiin, sanoo viestintäpalveluiden johtaja Niki Alanko Allergia- ja astmaliitosta.

Allergia-ja astmaliitto keskustelee muiden pohjoismaisten allergiajärjestöjen kanssa kevään mittaan siitä, missä vaiheessa eri tutkijat tutkimuksissaan ovat.

Markkinointituoksuja on hotelleissa ja kaupoissa – ja myös farkuissa

Allergia-ja astmaliitto toivoo, että kuluttajat pohtisivat, miten paljon altistusta kemikaaleille ja tuoksuille tulee. Omat valinnat vaikuttavat myös kanssaihmisten elämään.

– Me emme paljon pohdi käyttämiemme tuotteiden määrää ja sitä, miten paljon olemme tekemisissä arjen kemikaalien kanssa. Pelkästään henkilöhygieniatuotteita ja värikosmetiikaa käyttämällä naiselle voi kertyä vaikkapa kahdenkymmenen tuotteen kautta altistus joka päivä, muistuttaa Alanko.

Alanko kertoo, että erityistä huolta on herännyt tuoksumarkkinoinnin yleistymisestä. Hotelleissa ja ravintoloissa voi leijailla tiloihin varta vasten suunniteltuja tuoksuja, joiden tarkoitus on lisätä paitsi viihtyvyyttä, myös myyntiä. Myös esimerkiksi eri pehmopaperilaatuihin, kuukautissiteisiin ja jopa farkkuihin on lisätty tuoksuja.

– Olemme huolissamme, mutta myös kiinnostuneita siitä, miten asia nousee julkisuuteen. Kyseessä ovat kuitenkin mielialaan vaikuttavat tuoksut, jotka vaikuttavat ostopäätökseen. Tällaisia on kokeiltu muun muassa lisäämällä omenantuoksua hedelmätiskille ja lakritsan tuoksua karkkihyllylle. Jos meillä alkaa olla julkisia tiloja, joissa kulkeminen on vaivalloista tuoksujen takia, pitää jo puhua siitä, että ihmisen terveyteen vaikutetaan haitallisesti. Toki vaatii pitkää altistusta ja sen tutkimista, jotta voidaan sanoa, onko tällaisesta terveydelle haittaa.

Kuka päättää, miten paljon altistutaan?

Allergia- ja astmaliittoon on tullut yhteydenottoja eri yrityksiltä, jotka haluavat kuulla liiton kannan tuoksumarkkinointiin.

– Olemme ilmoittaneet, että kaikki mikä on lisättyä, synteettistä tuoksua, ei ole tarpeen. Jos niin moni suomalainen kokee saavansa oireita tuoksuista, miksi tarpeettomasti altistaisimme ihmisiä sille, että he voisivat huonosti? ihmettelee Alanko.

Tuoksuyliherkkyydestä on Suomessa puhuttu vasta muutaman vuoden ajan, ja Alangon mukaan keskustelua aiheesta on värittänyt oireiden leimaaminen keski-ikäisten naisten napinaksi.

– Pitää muistaa, että tuoksut koetaan yksilöllisesti. Mikä on toiselle miellyttävä tuoksu, on toiselle lamaannuttava haju. Tuoksuilla on positiivinenkin vaikutus, sitä ei pidä kiistää. Mutta se, missä yhteyksissä ja missä tuoksuihin törmätään, siihen pitäisi löytää kultainen keskitie, sillä ihmisen itse pitäisi saada harkita, miten paljon hän altistuu.