Unohditko palaverin, jätitkö vastaamatta sähköpostiin tai tekstariin? – Muistin työtilassa on ruuhkaa

Tulevien asioiden painaminen pysyvämmin muistiin on mahdotonta, jos työmuisti kuormittuu liikaa tai mieleen painaminen keskeytetään jatkuvasti.

Kotimaa
Kynä, kahvimuki ja muistiinpanoja paperilla
Anu Pöntinen / Yle

Yksi tapa luokitella ihmisen muistia on ajan mukaan prospektiiviseen ja retrospektiiviseen muistiin. Edellisen avulla muistetaan tulevat asiat, tapahtumat ja määräajat, jälkimmäisen avulla puolestaan menneet asiat.

Työterveyslaitoksen johtava psykologi Teemu Paajanen kertoo, että työn kuormittavuus, stressi ja kiire näkyvät usein ensimmäisenä juuri tulevien asioiden muistamisessa. Tulevia asioita ei ehdi painaa mieleen, koska lyhytkestoinen työmuisti on jatkuvasti täynnä.

– Jos ajatellaan ihmisen tiedonkäsittelyä niin tämä on se ongelmallinen kohta. Työmuistin kapasiteetti on varsin rajallinen. Se on juuri se kohta, joka aiheuttaa muistivaikeuksia esimerkiksi työelämässä, kun yritetään tehdä liian montaa asiaa yhtä aikaa.

Työmuisti on tietoisen ajattelumme työtila

Paajanen kertoo, että ihmisen työmuisti on eräänlainen tietoisen ajattelun työtila, jossa voi olla korkeintaan muutama asia yhtä aikaa käsittelyssä. Silloinkin tarkkaavaisuutta joutuu vaihtamaan asiasta toiseen.

Jos jotakin asiaa ei pystytä käsittelemään työmuistissa, siitä ei tallennu riittävän hyviä muistijälkiä pidempikestoiseen muistiin. Tämä tarkoittaa, että asioiden muistaminen myöhemmin ei välttämättä onnistu.

Teemu Paajanen

– Sitä voisi verrata tietokoneen prosessoriin. Meillä on tietokoneessakin tallessa asioita pidempikestoisessa muistissa, mutta jos joku asia otetaan käsittelyyn - esimerkiksi luemme tai havainnoimme jotakin - se tuodaan ikään kuin työmuistin prosessoinnin alle, Paajanen kuvailee.

Paajasen mukaan asioiden painaminen pysyvämmin mieleen työmuistista on vaikeaa, kun yritetään tehdä liian montaa asiaa yhtä aikaa tai muistiin painaminen jatkuvasti keskeytetään.

– Jos me ei kunnolla jotakin asiaa pystytä käsittelemään siinä työmuistissa, silloin siitä ei myöskään tallennu riittävän hyviä muistijälkiä pidempikestoiseen muistiin. Ja tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että niiden asioiden muistaminen myöhemmin ei välttämättä onnistu.

Työmuistin rajallisuus kannattaa hyväksyä

Työmuistin tila on rajallinen. Joissakin kokeissa työmuistia on harjoitettu suoriutumaan tietyistä tehtävistä, ja suorituskykyä on onnistuttu parantamaan juuri näissä tietyissä asioissa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että arkielämässä työmuisti ei treenaamalla juuri parane.

Paajasen mielestä onkin parempi hyväksyä työmuistin rajallisuus ja pyrkiä siihen, että esimerkiksi työympäristö ja -tavat auttaisivat myös työmuistia. Esimerkiksi pyritään tekemään yksi asia kerrallaan ja pyritään siihen, ettei työ jatkuvasti keskeytyisi.

Muistettava asia säilyy lyhytkestoisessa muistissa vain parikymmentä sekuntia. Jos joku tulee väliin ja keskeyttää, se pyyhkäisee työmuistin nopeasti tyhjäksi.

Teemu Paajanen

– Muistettava asia säilyy lyhytkestoisessa muistissa vain parikymmentä sekuntia, jos sitä ei kerrata. Jos siihen tulee vaikka joku väliin ja keskeyttää, niin se nopeasti pyyhkäisee työmuistin tyhjäksi, Paajanen kertoo.

Muistilaput ja kalenterit ovat hyviä apuvälineitä tulevien asioiden muistamisessa, mutta nekään eivät auta, jos kuormitusta on liikaa. Silloin ei muista tai ennätä kirjoittaa edes asiaa ylös. Paajasen mielestä kalenteriin ei kannata myöskään luottaa liikaa. Jos tulevasta viikosta ei muista mitään ilman kalenteria kannattaa pysähtyä pohtimaan työmääräänsä, työtapojaan ja oman työnsä suunnittelua.

– Oman työn hallinnan kannalta on hankalaa, jos sinulla ei ole isompaa kuvaa vaikka tulevasta viikosta tai tulevasta päivästä. Silloin on aika lailla sidoksissa siihen, miltä se kalenteri näyttää, eikä osaa ehkä suhtautua yllättävästi tuleviin asioihin.

Paajasen mukaan kalenteriin kannattaa myös jättää väljyyttä ja työssään pitää sopivin välein taukoja, jotta asioiden mieleen painamiselle jää aikaa.